Koko perheen Tiernat
Lukan perhe on luotsannut Madekosken Tiernoja vuosikymmenen. Porukka on vaihdellut,
kun esiintyjille on ilmaantunut äänenmurrosta ja muuta – juuri nyt mukana ovat Matilda, Sofia, Antti ja Jeeli.
Jaana Haapaluoma-Höglund teksti, Pekka Peura kuvatPerinteikkäässä maalaistalossa Oulun Heikkilänsaaressa käy melske ja vilinä. Lukan perhe on valmistautumassa tiernaesityksen harjoituksiin.
– Tää issoin on Jeeli sun, tää on mun, sanoo Sofia Lukka, 12, ja ojentaa pikkuveljelleen valkoista puvun paitaa.
– Mää laitan jo tän viitan päälle, mainitsee Antti-veli, 11, ja kiinnittää isoa hopeista kaapua harteilleen.
Madekosken tiernat -nimisen ryhmän kaikki neljä esiintyjää tulee samasta sisaruskatraasta. Mukana on kaksi tyttöä ja kaksi poikaa, joista yksi – Antti – on erityislapsi. Hän esittää nyt ensimmäistä kertaa Mänkkiä.
– Antti on aiemmin opetellut kaikki laulut ulkoa. On hänelle tosi iso juttu, että hän pääsee mukaan esiintymään, Matilda, 7, sanoo hymyillen.
Matilda itse eläytyy tänä vuonna ensimmäistä kertaa Knihdin rooliin.
– Harrastan kuoroa ja olen aina haaveillut esiintyväni Tiernapojissa. On tosi hienoa astella porukan ensimmäisenä lavalle, hän sanoo.
Sofia-sisko sen sijaan esittää ilkeää kuningas Herodesta jo toista vuotta.
– Rooli vaatii kantavaa ääntä ja laajaa äänialaa, jotta pystyy laulamaan matalalta ja korkealta. Viime vuonna minun piti oikein pinnistellä, jotta pääsen tarpeeksi matalalle, kun lauloin poikien kanssa, Sofia kuvailee.
Ryhmä voitti viime vuonna Tiernapoikakilpailun Rotuaarilla. Sofia kertoo saaneensa kommentteja siitä, että oli porukan ainoa tyttö.
– Osa tuli kehumaan, että onpa hienoa, kun tyttökin pääsi laulamaan. Jotkut taas eivät tykänneet ja sanoivat, että on epäreilua, kun on yksi tyttö mukana, Sofia sanoo.
– On tyttöjä, jotka eivät leiki barbeilla, ja on tyttöjä, jotka pelaavat jalkapalloa. Sekä tytöt että pojat voivat ihan yhtä hyvin esiintyä tiernaryhmässä, hän jatkaa.
Jeeli, 7, istuu penkillä ja koettaa pidätellä naurua. Hänen kasvojaan kutittaa, kun Matti-isä maskeeraa niitä tummalla kasvomaalilla.
– Murjaanin rooli on kuin minulle tarkoitettu. Olen tosi hyvä eläytymään siihen, Jeeli sanoo.
Matti-isä kertoo, että koko perheen yhteinen tiernaharrastus on alkanut jo 10 vuotta sitten. Esiintyjäpoppoo on vaihtunut, kun vanhimmille laulajille on tullut äänenmurrosta ja muuta. Mukana on ollut serkkuja ja naapureita.
Kommelluksiakin on vuosien mittaan sattunut. Pientä on esimerkiksi se, että puhelin on alkanut soida kesken esityksen. Dramaattisempaakin on tapahtunut.
– Kerran Mänkin kantama pahvinen tähti syttyi palamaan, Matti kertoo naurahtaen.
– Saimme sen onneksi sammutettua heti.
Porukka on esiintynyt sekä tilauksesta että kiertänyt laulamassa kodeissa. Hattukolehdista tulee aina hieman rahaa.
– Ne ovat taskurahoja lasten omiin hankintoihin, Matti sanoo.
Sofia on innoissaan tiernakaudesta. Mukava jännitys herää ennen keikkaa, kun lähestytään Rotuaaria, auto tärisee mukulakivillä ja ihmisvilinää alkaa näkyä.
– Kun esiinnyn, tarina alkaa pyöriä kuvina päässäni. Ihan todella eläydyn julman käskyttäjän rooliin. Se on huikeaa.
Lukan perheen tiernaryhmässä esiintyvät Knihtinä Matilda (vas.), kuningas Herodeksena Sofia, mänkkinä Antti ja Murjaanien kuninkaana Jeeli.Tiernapoikaperinne sai alkunsa keskiajan Saksasta
Jaana Haapaluoma-HöglundTiernapoikanäytelmän vuorosanat ja laulut ovat melkoinen sekoitus eri aikakausien aineksia.Pohjana on jouluevankeliumin tarina Palestiinasta vuodelta nolla. Niin sanotuiksi välilauluiksi on myöhemmin lisätty vanhoja suomalaisia joululauluja ja Venäjän keisari Aleksanteri II:n ylistyslaulu 1800-luvulta.
Ja alkunsa tiernapoikaperinne on saanut keskiajan Saksassa.
– Se on pohjimmiltaan lähtöisin samasta joulunäytelmästä kuin kaikille tuttu seimikuvaelma, kertoo teatteritieteen tutkija Mikko-Olavi Seppälä.
Köyhät koulupojat ovat kiertäneet talosta taloon keräämässä kolehtia ja esittämässä jouluevankeliumia. Varhaisimmissa versioissa on esiintynyt kolme itämaan tietäjää ja tähti. Myöhemmin henkilöhahmot ja repliikit ovat iloisesti sekoittuneet, koska kaikki on ollut esiintyjien muistitiedon varassa.
Esimerkiksi kolme tietäjää on myöhemmin tiivistynyt yhdeksi hahmoksi, joita edustaa nykyisessä Oulun versiossa murjaanien eli maurien kuningas.
– Yksi hahmoista taas on melko pian muuttunut dramaattiseksi Herodekseksi ja toinen hänen palvelijakseen Knihdiksi, Seppälä sanoo.
Tähtipoikaperinne on levinnyt Saksasta muuallekin Eurooppaan. Suomeen se on tullut 1600-luvulla tai viimeistään 1700-luvulla.
Nykyisen Oulun-version synnystä on erilaisia teorioita. Seppälän mukaan Tiernapojat perustuu Samuli Paulaharjun 1900-luvun alussa Oulussa taltioimaan versioon.
– Kun versio kirjoitettiin ylös, siitä tuli niin sanottua museoitua kansanperinnettä, eikä se ollut samalla tavalla elävää kuin ennen.
Historiantutkija Jouni Suistolan teoria sen sijaan on, että joku erikseen loi ja kirjoitti Oulun Tiernapojat 1880-luvulla.
– Olen havainnut eri muistelmien välillä eroja, jotka tukisivat sitä, että Oulun-versio on syntynyt yhtäkkiä. Lisäksi turkkilaisvastainen teema ja keisari Aleksanteri II:n ylistyslaulu liittävät Oulun-version synnyn tähän ajankohtaan.
Ajankohtaisista aiheista saatiin aina maustetta näytelmään. Euroopassa kiihkeä puheenaihe oli keskiajan lopulta lähtien Turkin uhka, ja ulkomaisissa versioissa esimerkiksi Herodeksen repliikki ”sotinut turkkia ja tattaria vastaan” lienee liittynyt tähän. Suomalaisille teema tuli ajankohtaiseksi 1870-luvulla, jolloin Turkin sota käytiin.
– Sota oli Oulussa suuri uutinen. Sitä seurattiin hirveän tarkasti, Suistola kertoo.
Entä millainen Oulu oli 1900-luvun alussa?
– Asukkaita oli 10 000 ja teollisuutta tullut jo jonkin verran. Åströmin tehtaat oli perustettu, ja oli sahoja ja telakoita esimerkiksi Pikisaaressa ja Martinniemessä, Suistola kertoo.
Tervaporvarit ja kauppiassuvut olivat yläluokka, ja sen alapuolella olivat hiukan oppineet eli opettajat, apteekkarit, papit ja hallintovirkamiehet.
– Yläluokka ja oppineet seurustelivat keskenään ja olivat se ihmisryhmä, jotka nauttivat tiernapoikaesityksistä ja ikään kuin sponsoroivat niitä, Suistola sanoo.
– Televisioaikakauden ihmisten on ehkä vaikea ymmärtää, miten upea ja poikkeuksellinen tuollainen näytelmä oli sen ajan ihmisille. Se oli hyvin erityislaatuinen.
aivan erityinen, sillä hän pääsee
ensimmäistä kertaa mukaan
esiintymään.
Artikkelin lähde Kaleva 30.11.2016.