Kärppien tarina ihmisten äänellä

Paavo Nurmi on urakoinut tiiliskiven, jossa seuran keskeiset toimijat puhuvat koreilematta ja kaunistelematta.

Urheilukirja

Paavo Nurmi: Kärpät – Pohjoisen kiekkopeto. Mistake media 2016

Ei varmasti ole helppoa tehdä kirjaa aiheesta, jonka asiantuntijoita mahtuu kolmetoista tusinaan. Kärpät on instituutio, joka herättää intohimoja ääripäästä toiseen.

Paavo Nurmi on tämän tarinan voittaja. Hän on urakoinut 440-sivuisen tiiliskiven, joka haastattelujen keinoin käy läpi mielenkiintoisen aikamatkan 1940-luvulta aina tähän hetkeen. Hän on saanut haastateltavansa puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä.

Nurmi päästää ääneen seuran keskeiset toimijat, jotka kertovat koreilematta ja kaunistelematta sen, miten asiat olivat tai ovat. Samalla hämmästyttää, kuinka hyvin ihmiset muistavat sanasta sanaan kymmeniä vuosia sitten tapahtuneita asioita.

Otetaan esimerkiksi Risto Dufva, joka kävi Kärppien edustusjoukkueen päävalmentajana kaudella 1997–1998. Nyt hän kertoo omin sanoin pitkään vaietun totuuden, jota ei ennen tätä ole koskaan kirjoitettu mustaa valkoisella.

– Kun saavuin kotiin sopimukseni julkistamistilaisuudesta, sanoin Anne-vaimolleni, että en ole oikea jätkä Ouluun. Tuolloin tiesin tehneeni väärän valinnan, mutta tehty, mikä tehty.

Dufva aisti ilmapiirin oikein. Hän sai kyllä potkut, mutta vasta kevään ratkaisupelien aikana.

Avoimesti tunnoistaan kertoo myös Mikko Haapakoski, jolle näytettiin ovea marraskuussa 2010. Välit urheilutoimenjohtaja Harri Ahoon ovat edelleen poikki.

Lasse Kukkonen on arvovaltainen pelaaja, joka hallitsee kiekkojargonin ja jolta harvoin kuulee mitään hätkähdyttävää. Nyt Kukkonen suitsuttaa, kuinka Kärppien nykyisen kakkosvalmentajan Mikko Mannerin pelitaktinen ymmärrys jääkiekosta on vähintään samalla tasolla kuin Lauri Marjamäellä, joka valmensi Kärpät kolmen kauden aikana kahteen mestaruuteen ja pronssiin – ja on nykyään A-maajoukkueen päävalmentaja.

Kehuihin virittäytyy myös Leijonien entinen päävalmentaja Jukka Jalonen, joka sirottelee superlatiiveja Mika Pyörälän ylle.

Ääneen pääsee hengästyttävä määrä ihmisiä, joilla on jokin tarttumapinta Kärppiin tai sen pelaajiin, esimerkiksi Barry Beck hyvänä poimintana. Tämä järkäle luuti 1980-luvun alussa Reijo Ruotsalaisen pakkiparina NY Rangersissa.

Jääkiekkoilun sisäänrakennettuun koodistoon kuuluu, että pelaajat eivät kritisoi toisiaan julkisesti. Poikkeuksen tekee maalivahti Niklas Bäckström.

Omia kipeitä muistojaan käyvät läpi Seppo Arponen ja Matti Veivo. Arponen kertoo hengenvaarallisesta luotisateesta YK-joukoissa 1973 ja uuvuttavasta sairaudestaan, johon löytyi kuin löytyikin riittävän tehokas vastalääke. Veivo kertoo elämästään, joka sai uudet suuntaviivat 1993 tapahtuneen halvaantumisen jälkeen.

Kirjaan ei tietenkään saa mahtumaan kaikkea, mutta olisi kuitenkin ollut palkitsevaa lukea vaikka siitä, miten Kari Jalosen valmentajasopimus Kärppiin julkistettiin Isolla-Syötteellä. Ja olisi kiva tietää, kuinka paljon HIFK:n piti maksaa pitääkseen Kärpät hiljaisena, eikä Mikael Granlundin kohusiirtoa lähdetty ratkomaan oikeussalissa.

Tai miksi Kärppien paras hyökkääjä Jeff Hamilton sai potkut Jokereita vastaan pelatun puolivälieräsarjan aikaan keväällä 2002. Silloinen päävalmentaja Kari Heikkilä tyytyy vain toteamaan, että ”Hamilton kyllästyi oloonsa Oulussa. Meillä kahdella tuli varmaan jotain sanomistakin keskenämme. Lopulta oli parempi, että hän lähti pois.”

Vai että kyllästyi oloonsa kesken ratkaisevien pudotuspelien...

Jääkiekkoilun sisäänrakennettuun koodistoon kuuluu, että pelaajat eivät kritisoi toisiaan julkisesti. Poikkeuksen tekee maalivahti Niklas Bäckström, joka on täysin vakuuttunut siitä, että Bluesin Erkki Rajamäki tönäisi Lasse Kukkosen hänen polvensa päälle päälle tahallisesti ja kohtalokkain seurauksin keväällä 2006.

– Sanotaan mitä sanotaan, mutta se tilanne ei ollut vahinko.

Nurmi on tehnyt perusteellista taustatyötä tilasto-osuuksia myöten. Kirja sopii niin syventävää tietoa hakevalle kiekkointoilijalle kuin noviisille, joka haluaa avata oven Kärppien maailmaan. Sen voi mutustella kronologisesti kannesta kanteen tai ottaa pieniä makupaloja sieltä sun täältä.

Kärpät ei ole pelkkä edustusjoukkue. Mukaan ovat päässeet myös toimisto, naiset ja juniorit.

Nurmen kieli on kauttaaltaan varsin sujuvaa, mutta lukuisat nimi-, kirjoitus- ja pilkkuvirheet nakertavat lukunautintoa. Onko taitto- ja oikolukuvaiheessa tullut lopulta liian kiire?

Mukaan on lipsahtanut virke, jossa lukee: ”Kai Suikkanen muun muassa rakensi ohjelmatoimisto CCC:n Timo Korhosen kanssa”. Olisiko kyse siitä, että Suikkanen rakensi Lipon menestysvuosia ohjelmistotalo CCC:n perustajan Timo Korhosen kanssa?

Kuvia olisi saanut olla vielä enemmän. Niiden joukosta löytyy varsinaisia helmiä. Kuva Kärppien kakkosviisikosta vuodelta 1981 on pysäyttävä. Siinä pakkipari Kari Suoraniemi Juha Tuohimaa ja hyökkäysvitja Pekka Arbelius – Kari Jalonen – Kai Suikkanen katselee maailmaa 20–25-vuotiaina.

Jouko Vuorjoki

Kirjan kustantaja Mauri Nurmi ja kirjoittaja Paavo Nurmi poseerasivat uunituoreen teoksen kanssa Raksilassa maanantaina.

Paavo Nurmelle tuli kiire

Sami Korkala

Oulu

Paavo Nurmi kirjoitti Kärppien uusimman historiakirjan Kärpät – Pohjoisen kiekkopeto seuran toiveiden mukaan henkilöiden kautta.

– Alun perin oli tarkoitus keskittyä enimmäkseen 2000-luvun tapahtumiin, mutta halusin itse mukaan myös vanhempia asioita. Kirja paisui sen takia ja itse asiassa minulla tuli aika hoppu, Nurmi kertoi maanantaina kirjan julkaisutilaisuudessa Kärppäklubilla.

Varsinainen kirjoitustyö alkoi kesäkuussa ja valmista piti olla 70-vuotiaan seuran juhlavuoden puolella ennen isänpäivä- ja joulumarkkinoita.

– Tämä on viides kirja, jossa olen päätekijänä ja tärkein homma työurallani tähän mennessä. Otin aika paljon paineita siitäkin, että pohjoisesta olisi löytynyt monta muutakin hyvää tekijää kirjalle, oululaislähtöinen Nurmi sanoo.

Edellinen Kärpistä kirjoitettu historiakirja on Mika Kuljun Kärpät – Pohjoisen kiekkoihme (2003).

Tekijätiimissä asiantuntijoina toimineet Ari Stenius sekä Nurmen isä ja kirjan kustantaja Mauri Nurmi olivat avuksi etenkin aiempien vuosikymmenten asioiden laittamisessa perspektiiviin.

Kärppien liigajoukkueen kapteeni Lasse Kukkonen sai kirjan käsiinsä lauantaina.

– Olen ehtinyt lukea jo aika pitkälle. Mukava, että mukana on asioita niiltäkin ajoilta kun olin itse katsomossa pikkupoikana, Kukkonen sanoo.

Nurmi on saanut lukuisat haastateltavat puhumaan yllättävän avoimesti ja suoraan.

Reijo Ruotsalaisen haastattelu oli yllättävin. Siitä jäi montakin asiaa laittamatta kirjaan eri syistä.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 08.11.2016.