Armon aurinko voisi palata

Piippolan kirkko odottaa vanhaa alttaritauluaan. Museovirasto lupaa harkita jokaista luovutuspyyntöä huolellisesti.

Petri Hakkarainen

Museovirastossa on valmiutta palauttaa esineistöä maakuntiin. Etenkin arkeologisia löydöksiä on Kansallismuseon varastoissa paljon.

Kerran Museoviraston haltuun tulleita esineitä ei palauteta pysyvästi, vaan ne deponoidaan eli palautetaan määräajaksi.

– Palauttamisesta on kyllä käyty meillä laajempaakin keskustelua, mutta vastaanottajalla täytyy olla halu ja kyky säilyttää esineet. Kyseeseen tulisivat lähinnä maakuntamuseot, sanoo Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet.

Piippolan kirkkoon saatiin 12 vuotta sitten takaisin Kansallismuseolle vuona 1912 lahjoitettua esineistöä, ja nyt entinen kirkkoherra Erkki Piri aikoo yrittää saada kirkkoon takaisin myös vanhan alttaritaulun.

Vuonna 1769 valmistuneen kirkon saarnastuolin kaikukatos, katoksen alla riippuva kyyhkykoriste ja tiimalasi konservoitiin ja palautettiin kirkkoon. Piri löysi esineet Seurasaaren ulkomuseosta, jossa ne eivät olleet yleisön nähtävillä.

Noin neliömetrin suuruista Armon aurinko -alttaritaulua ei annettu Piippolaan, koska kirkkosalissa on liikaa valoa. Piri aikoo esittää, että alttaritaulu sijoitettaisiin kirkon tapuliin, jossa on pieni kirkkomuseo. Siellä valoa ei ole liikaa.

”Museoidemme esineet ovat veronmaksajien omaisuutta, ja mahdollisimman suuri osa niistä pitäisi saada esille.”

Juhani Kostet

Museovirasto

Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo, että jokainen pyyntö esineiden deponoinnista harkitaan huolellisesti. Anttila on ollut virassaan kaksi vuotta, ja sinä aikana pyyntöjä ei ole tullut.

– Meillä on ensisijaisesti vastuu siitä, että hallussamme olevat esineet säilyvät mahdollisimman
kauan. Mahdollinen deponointi ei saa vaarantaa sitä.

Kansallismuseon puolesta miljoonasta esineestä on esillä vain pieni osa. Kun museoita on määrärahaleikkausten takia jouduttu sulkemaan, entistä suurempi osa esineitä jää varastoihin.

Juhani Kostetin mielestä tilanne on huono.

– Museoidemme esineet ovat veronmaksajien omaisuutta, ja mahdollisimman suuri osa niistä pitäisi saada esille.

Viime aikoina Kansallismuseosta on siirretty esineitä lähinnä saamelaismuseo Siidaan Inariin. Osa saamelaisesineistöstä kuitenkin pysyy Kansallismuseon näyttelyssä.

– Pyyntöjä esineiden palauttamisesta tulee hyvin harvoin. Siinä yhteydessä, kun Museoviraston kiinteistöt siirrettiin Senaattikiinteistölle ja Metsähallitukselle, keskusteltiin muun muassa Jean Sibeliuksen kodin Ainolan tulevaisuudesta.

Kostet uskoo, että esineiden sijoittaminen maakuntiin lisääntyy.

Jokunen vuosi sitten lahjoitettiin Namibiaan aikoinaan sieltä Suomeen kulkeutunut uhrikivi. Kostet ei muista, että Suomi olisi pyytänyt ulkomailta takaisin sinne vietyjä esineitä.

Tutkija Eija Konttijärvi Pohjois-Pohjanmaan museosta sanoo, että jotain esineistöä voitaisiin ottaa takaisin maakuntaan mielellään. Ongelmana on kuitenkin tilan puute.

– Uusilla esineillä saisimme lisää vaihtuvuutta näyttelyihin. Toisaalta en muista, että olisimme joitain tiettyjä esineitä Kansallismuseolta tänne pyytäneet.

Seurakuntamestari Tuula Peltoniemi uskoo, että restauroitu saarnastuolin katos on Piippolan kirkossa hyvässä tallessa. petri hakkarainen

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 05.11.2016.