Artikkelin lähde Kaleva
Yhtiö itse pyrkii yrityssaneeraukseen.
Yhtiöstä on tehty tutkintapyyntö poliisille
rahoitukseen liittyvien epäselvyyksien vuoksi.
Sijoittajat ovat menettäneet miljoonia.
Markku RättiläOuluToppilansalmen rantaan niin sanotun siilotalon rakennuttanutta Kalevala Rakennus Oy:tä on haettu konkurssiin. Hakijana on keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Hakemus jätettiin 12.11.
Kalevala Rakennus on puolestaan hakeutunut yrityssaneeraukseen syyskuussa. Yrityssaneeraushakemus käsitellään ennen konkurssihakemusta.
Mikäli yrityssaneeraus hyväksytään oikeudessa, konkurssihakemus raukeaa.
Kalevala Rakennuksesta on tehty myös tutkintapyyntö poliisille. Sen on tehnyt yhtiötä rahoittanut rahastoyhtiö Quorum. Oulun poliisi selvittää pyynnön pohjalta, onko tapauksessa syytä aloittaa rikostutkinta.
Kalevala Rakennuksesta on teetätetty lisäksi erityistarkastus, joka on valmistunut. Quorum ei ole kuitenkaan toistaiseksi saanut tarkastuskertomusta käyttöönsä, yhtiön toimitusjohtaja Kristian Warras kertoo.
Hän ei ryhdy arvailemaan, millaisia asioita tarkastuksesta mahdollisesti paljastuu.
Yhtiö haluaa Warraksen mukaan selvityttää juurta jaksaen, mistä Kalevala Rakennuksen tappiot ovat syntyneet.
Quorumin kautta hankkeeseen sijoittaneet ovat käytännössä menettäneet rahansa. Kyse on miljoonista. Mukana on ollut useita isoja sijoittajia, muun muassa Apteekkien Eläkekassa, vakuutusyhtiö Pohjantähti ja Mandatum.
– On paljon, mitä ei tiedetä. Avoimia kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia, Warras toteaa.
Kun Quorum päätti lähteä mukaan siilotalo-hankkeeseen, kaikki näytti Warraksen mukaan hyvältä.
Quorumin rahastot tavoittelivat lisäarvoa rakentamisesta syntyvästä katteesta. Kyse ei siis ollut perinteisestä kiinteistösijoittamisesta.
Quorum osallistui myös Kalevala Rakennuksen projektiin, jolla aiottiin saneerata Helsingin Katajanokalla sijaitseva arvokiinteistö luksusasunnoiksi. Hanke on nyt jäissä.
Kaikkiaan Kalevala Rakennuksen hankkeissa Oulussa ja Helsingissä on palanut rahaa kymmeniä miljoonia euroja, joista Quorumin kautta on rahoitettu huomattava osa. Myös pankit ja muut rahoituslaitokset ovat osallistuneet rahoittamiseen.
Quorum on ajautunut siilotalo-projektin aiheuttamien ongelmien vuoksi kriisiin ja joutunut myymään kannattavat rahastonsa kilpailijoilleen. Asiasta kirjoitti Arvopaperi-lehti.
Siilotaloon tavaraa toimittaneet yritykset puolestaan käräjöivät saatavistaan Kalevala Rakennuksen kanssa.
enemmän kuin vastauksia.”
Arvopaperi-lehdessä Korhonen toteaa ongelmien syyksi sen, että siilotalon rakentaminen tuli yksinkertaisesti paljon kalliimmaksi kuin mitä ennakkoon oli laskettu.
Kalevala Rakennuksen ongelmilla ei ole vaikutuksia jo valmistuneeseen asunto-osakeyhtiö Tervahovin Siiloihin. Sen asunnot on myyty.
Esimerkiksi mahdollisille takuukorjauksille on olemassa kattavat vakuudet.
Sen sijaan siilotalossa kiinni olevan vanhan myllyrakennuksen muuttaminen asunnoiksi ei ole edennyt Kalevala Rakennuksen tilanteen vuoksi.
Siilotalo piti alunperin rakentaa osin vanhoihin viljasiiloihin. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista siilojen heikon rakenteen vuoksi. Siilot räjäytettiin 14.10.2012.Yhtiöiden takana on samoja toimijoita kuin Kalevala Rakennus Oy:ssä.
Syynä sopimusten purkuun ovat ennakkovuokrien maksurästit, joita on kertynyt jo 750 000 euroa. Erääntymässä on lisäksi ennakkovuokramaksuja vuoden 2016 loppuun mennessä lähes 850 000 euroa.
Asia oli kaupunginhallituksen listalla viime maanantaina, mutta se vedettiin pois asioiden tarkastamiseksi uusien tietojen vuoksi, Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen toteaa. Asia tulee uudelleen listalle 14. joulukuuta.
Pennanen ei paljasta, mistä tiedoista on kyse.
– Tämä on monimutkainen vyyhti. Asia pitää saada ratkaistua, Pennanen sanoo.
Kaupunki haluaa panna tontit uudelleen haettaviksi, jotta niiden rakentaminen pääsisi vauhtiin.
Tervahovi-yhtiöt haluavat kuitenkin pitää kiinni tonteista ja sanoo käyvänsä neuvotteluja alueen jatkokehittämiseksi mahdollisten toteuttajatahojen kanssa.
Kaupungin mukaan yhtiöillä ei ole oikeutta luovuttaa saamiaan varauksia kolmannelle osapuolelle ilman kaupungin hyväksyntää.
Artikkelin lähde Kaleva