Elämän onni ovat toiset ihmiset

Rovasti Seppo Ikosen tavoitteena on saada ihmiset kohtaamaan toisensa.

80 vuotta

Anne Helaakoski

Seppo Ikonen kaataa kahvia kuppeihin.

– Kahvia pitää olla. Pappina ollessa join viikonlopun aikana toistakymmentä kuppia, mies naurahtaa.

Vaikka Ikonen on ollut Kemin kirkkoherran töistä eläkkeellä jo yli vuosikymmenen, on hän käynyt yhä suorittamassa hautaan siunaamisia Kemissä, Keminmaalla ja Simossa.

– Toimitukselle olennaista on, että tuntee vainajan, on kotoisa olo ja tuttavien läheisyys. Nyt olen jättänyt sitä paljon pois. Tuntuu hassulta, kun minua nuoremmat ovat kyselleet, tulenko heidät siunaamaan.

Ouluun Ikonen muutti Eeva-rouvansa kanssa yhdeksän vuotta sitten. Silloin hän päätti, ettei enää käytä almanakkaa. Hälinästä, asioista huolehtimisesta ja johtamisesta vapautuminen tuntui hienolta asialta.

– Sitten Kalevalta tuli kalenteri ja aloin merkkailla siihen tapaamisia.

Ja tapaamisia ja menojahan miehellä riitti. Ikonen on toiminut taloyhtiönsä hallituksen puheenjohtajana, Meritulli-Heinäpään asukasyhdistyksen hallituksessa sekä Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistyksen puheenjohtajavaliokunnan jäsenenä.

Sosiaalisuus kumpuaa uskosta ja Raamatusta. Erityisesti Uuden Testamentin sosiaalinen ja yhteiskunnallinen näkemys ovat vaikuttaneet Ikoseen. Kemissä hän oli perustamassa muun muassa päiväkerhotoimintaa ja vanhusten kahvilaa. Oulussa Ikonen on tehnyt töitä ihmisten, varsinkin vanhusten, yhteenkuuluvaisuuden ja viihtyvyyden eteen.

Etu-Lyötyn Veturiaukiolla on toiminut Ikosen aloitteesta pari vuotta kesälauantaisin kirpputori. Miestä harmitti, kun kaunis aukio jäi käyttämättä.

– Torin ideahan on olla ihmisten kohtaamispaikka. Se vaikuttaa alueella viihtymiseen ja ihmiset oppivat tuntemaan toisensa. Tarkoitus on saada aukiosta oikea monipuolinen tori.

Samaa ajatusta Ikonen ajaa myös kiinteistöyhdistyksessä.

– Ihmiset ikääntyvät ja vanhenevat yksin omissa asunnoissaan. Ihmisten hyvinvointi kuitenkin perustuu toisiin ihmisiin. Todella yksin on se, jota kukaan ei kaipaa. Taloyhtiössä onnea on, jos on hyvät naapurit.

Ikonen uskoo, että kun taloyhtiöissä ihmiset oppivat tuntemaan toisensa, siitä syntyy turvallisuuden tunne ja viihtyvyys. Jokaisella ihmisellä on muistonsa ja haaveensa. On tärkeää, että on joku, jonka kanssa ne jakaa.

– Meidät on luotu toisiamme varten. Elämän onni ovat toiset ihmiset.

Sekä pappina että aikoinaan kunnallispolitiikassa Ikonen oli paljon tekemisissä ihmisten kanssa. Eläkepäivinään hän kuitenkin kaipaa pientä piiriä ja läheisyyttä.

– Minulle on sanottu, että puhut aina rakkaudesta. Oleellinen asia kuitenkin on, että on joku jota rakastaa ja jolta saa rakkautta. En tiedä, mistä rakkaus syntyy, mutta kun sen löytää, kannattaa pitää kiinni.

Ikosen kalenteri alkaa pikkuhiljaa väljentyä menoista. Alkaa olla luopumisen aika.

– Ja parempi luopua, kun itse sen älyää. Ennen kuin aletaan nimittää kunniajäseneksi.

Yksi harrastus kuitenkin kalenterissa pysyy, Oulun kauppatorin Huru-ukot.

Miesporukka kokoontuu aamuisin omassa loosissaan kauppahallissa. Tapaamisissa puhutaan niin menneistä, tulevasta kuin puidaan nykyhetken asioita. Keskustellaan vakavia ja lasketaan leikkiä.

– Jos on jonkun syntymäpäivä, juodaan kahvit hänen kustannuksellaan. Jos joku poistuu, vietetään lyhyt muisteluhetki.

Fakta

Seppo Ikonen

Syntynyt 18.11.1935 Lahdessa.

Asui lapsuuden Pelkosenniemellä ja nuoruuden Oulussa.

Kappalaiseksi Kemiin 1965. Kemin kirkkoherrana 1982–1991, minkä jälkeen varhaiseläkkeellä.

Kunnallispolitiikassa 1970- ja 1990-luvuilla.

Asunut Oulussa vuodesta 2006 lähtien.

Naimisissa, kaksi lasta ja neljä lastenlasta.

Juhlii perhepiirissä.

Ihmisen elämä on matka, uskoo Seppo Ikonen. – Kun olen kohta 80-vuotias, katson millainen matka on ollut,

mikä on elämäni punainen lanka ja löytyykö elämästäni tolokkua. Sitten panen siihen rusetin.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva