Unescosta nostetta Rokualle

Maan ainoa Geopark uskoo saavansa suurta etua uudesta statuksestaan.

Petri Hakkarainen,
teksti ja kuvat

Vaala

Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon päätös ottaa maailman Geoparkit osaksi toimintaansa voi antaa vauhtia Rokua Geoparkin kehitykselle.

Suomen ainoa Geopark sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ainoa Unescon kohde on Rokuan Geoparkin toiminnanjohtajan Vesa Krökin mukaan nyt tunnustusta nauttivassa seurassa.

– Kuulumme nyt samaan sarjaan Unescon maailmanperintö- ja biosfäärikohteiden kanssa. Tämä tarkoittaa Geoparkien arvostukselle suurta nousua.

Maailman 120 Geoparkia on perustettu tekemään tunnetuksi geologista perintöä matkailun ja opetuksen keinoin. Rokua Geopark kertoo Rokuan, Oulujärven ja Oulujokilaakson syntytarinan, jääkauden perinnön.

Unesco-status alkaa pian näkyä Muhokselta Oulujärvelle ulottuvan Geoparkin toiminnassa logoista opasteisiin.

– Jo se, että Geoparkit ovat olleet Unescon suojeluksessa on lisännyt matkanjärjestäjien kiinnostusta. Kun nyt olemme osa Unescon ohjelmaa, saamme ilman muuta lisää painoarvoa.

Krökki tähdentää, että brändin rakentamisessa on oltava kärsivällinen.

– Maailmanperintökohteita on ollut 1970-luvulta saakka, Geoparkeja vasta vuodesta 2000. Geopark-alueemme tunnettuus on kuitenkin selvästi parantunut vuosi vuodelta.

Krökin mukaan Rokualla käy vuosittain 120 000 ja koko Geopark-alueella noin 250 000 matkailijaa..

Unesco-status ei automaattisesti avaa uusia rahahanoja, mutta antaa aikaisempaa paremman mahdollisuuden saada rahoitusta.

Geoparkin toiminnan perusta on Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien, Metsähallituksen sekä Rokuan terveys- ja kuntouttamissäätiön antamassa rahoituksessa.

– Alueen kehittämiseen ja uusiin hankkeisiin on etsittävä rahaa myös muista rahoituslähteistä.

Merenkurkun saaristo on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 2006 saakka.

Kohteen toiminnanjohtaja Kenth Nedergård uskoo, että myös Rokua Geopark hyötyy Unesco-statuksesta.

– Meillä kansainvälinen matkailu on lisääntynyt ja matkailuinvestoinnit ovat kasvaneet. Unescolla on painoarvoa rahoitusta haettaessa.

Ohjelmaan mukaan pääsy antaa uskoa myös matkailutoimijoille.

Manamansalon Portin yrittäjä Ari Ala-Opas odottaa uuden statuksen vaikutuksia jalat maassa mutta toiveikkaana.

– On selvää, ettei nopeasti tapahdu kovinkaan paljon. Uutta voimaa ja tunnettuutta Unescon nimi kuitenkin alueelle tuo.

Ala-Opas kokee, että Geopark-alueen tärkein anti on kunnossa.

– Hienon luonnon takia monet palaavat Manamansaloonkin vuosi vuoden jälkeen. Palveluja pitää tietenkin kehittää ja niistä pitää kertoa maailmalle.

Oulujärven retkeilyalueen avariin selkävesiin rajoittuva Jylhänniemen aarnialue Vaalassa kuuluu Rokua
Geoparkin vähemmän tunnettuihin kohteisiin. Eniten kävijöitä on Rokuan ydinalueella.
Manamansalon pari miljardia
vuotta vanhat gneissikalliot
kuuluvat EU:n vanhimpiin.
Ari Ala-Opas toivoo Rokua
Geoparkin saavan Unesco-
statuksesta uutta vauhtia.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva