Nuoret viihtyvät omalla kylällä

Mankilan kylätalo säteilee elämää Pohjois-Pohjanmaan Vuoden kylälle. Harvinaista kyllä, erityisesti nuoret ovat ottaneet omakseen aktiivisen toiminnan kyläseurassa.

Antti Ervasti, teksti
Jukka-Pekka Moilanen, kuvat

Siikalatva

Mankilan kylä Siikalatvan kunnassa näyttää marraskuun harmaana iltapäivänä melko tavalliselta maalaiskylältä laakeine peltoinen ja niiden välissä töröttävine navetoineen ja maalaistaloineen. Keskellä kylää on muutaman talon tiiviimpi ryväs, jossa seisoo satavuotias kylätalo.

Sekään ei niin erikoinen olisi, elleivät pihalla vartioisi kaksi valtavaa betonista jättiä, Koljo ja Kiljo.

Talolle on kutsuttu edustava otos kyläläisiä kertomaan, minkä takia Mankila palkittiin viime viikolla Pohjois-Pohjanmaan vuoden kylänä ja millainen asuinpaikka se on. Tavallista ei ole sekään, että nämä henkilöt ovat nuoria eivätkä papparaisia ja mummoja, kuten kyläaktiivit usein.

Kyläseuran hallituksen jäsen Klaus Leinonen, 18, sanoo että kyläseuran toiminta on yksi tärkeimmistä tekijöistä, mikä saa nuoret pitämään kiinni kyläläisyydestään.

– Opiskelen Haapavedellä, mutta kuljen siellä päivittäin täältä. Kun on mukana kyläseuran tapahtumissa, tutustuu uusiin ihmisiin ja luo suhteita.

Talolla järjestetään joka tiistai kirjastokahvila, joka tarkoittaa kahvittelua ja jutustelua kyläläisten perustaman oman kirjaston liepeillä. Kerran viikossa järjestetään myös keittokeskiviikko, jossa kolmen euron hinnalla saa ruoan ja kahvin.

– Tällä viikolla oli lohisoppaa, joka oli erittäin hyvää. Syömässä kävi 32 ihmistä, ja kattila tyhjeni nopeasti, Leinonen sanoo.

Kimi Väisänen, 15, on mukana kylän nuoriso-Leader-toiminnassa. Se tarkoittaa, että nuoret hakevat rahoitusta johonkin mielekkääksi katsomaansa toimintaan.

– Esimerkiksi viime kesänä järjestimme discon tänne kylätalolle.

Viime viikonloppuna talolla pidettiin nuorten halloween-tapahtuma. 14-vuotias Kari Pistemaa kertoo, että kävijöitä oli noin 60.

– Se on iso määrä tälle kylälle. Ainakin osa oli tullutkin Temmekseltä saakka.

Pistemaa toimii kyläseurassa perheohjaajana eli hän ohjaa joka torstai lasten kerhoa Roosa Pitkäsen ja Kimi Väisäsen kanssa. Iältään ryhmäläiset ovat esikoululaisista kuutosluokkalaisiin saakka.

– Se on mukavaa hommaa. Aika vilkkaitahan he ovat, ja heitä on yli kymmenen, mutta kyllä siinä pärjää, Pistemaa sanoo.

Vuoden kylän yksi tunnustusperuste oli nuorten suuri osuus kylätoiminnassa. Muutenkin 260 asukkaan Mankila on ikärakenteeltaan poikkeuksellisen nuori maaseutukylä. Kolmasosa väestä on nuorta.

– Riippuu keneltä kysyy; toiset haluavat jäädä kylälle, mutta kaikki tietenkään eivät. Monet muuttavat pois opiskelemaan ja töihin mutta tulevat ajan kuluessa takaisin, Leinonen arvioi.

Kyläseuran puheenjohtaja Mika Räbinä sanoo, että suuren syntyvyyden ohella Mankilassa olot ovat muutenkin otolliset nuorille. Maatiloilla on tehty viime vuosina paljon sukupolvenvaihdoksia.

Myynnissä olevat talot menevät hänen mukaansa välittömästi kaupaksi useimmiten lapsiperheille, joista useimmat juuri ovat nuorina kylältä lähteneitä paluumuuttajia.

– Asumattomia taloja ei ole. Väkimäärä ei voi paljon nousta, koska kaikki rakennuspaikat, joihin tulva ei yllä, tahtovat olla jo rakennettu, Räbinä sanoo.

Maatalous on Mankilalaisten pääelinkeino, mutta lisäksi löytyy muutakin toimintaa, kuten konepaja ja puusepänverstas. Ouluun kertyy matkaa 50 kilometriä, ja monet asukkaat käyvät siellä päivittäin töissä.

Klaus Leinonen (vas.), Reetta
Vähä, Kimi Väisänen ja Kari
Pistemaa ovat kaikki paljon
tekemisissä Mankilan kylätalon kanssa. Satavuotiaan talon
salissa pidetään muun muassa tansseja, diskoiltoja, kirjasto-
kahvilatapahtumia ja keitto-
keskiviikkoja.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva