Mastomiesten päätä ei korkeus huimaa

Digita aloitti taajuusmuutostyöt viime viikolla Oulussa.

Töitä tehdään jopa yli 300 metrissä.

Arto Kiuru

Markku Pelkonen kiinnittää turvavaljaita Kiimingin Isohalmeessa sijaitsevan Oulun radio- ja televisioaseman radiomaston rappusissa. Teemu Tuisku on ahtautunut hissin ohjaamoon käynnistämään 260 metrin korkeuteen nousevan hissin polttomoottoria.

Pelkonen ja Tuisku ovat Digita Oy:n Oulun radio- ja televisioaseman radioverkkoasiantuntijoita. He tekevät huolto- ja asennustöitä 56 metrin korkeudessa merenpinnasta sijaitsevalla asemalla sekä 326 metrin korkeuteen nousevan maston huipulla.

– Asema on aivan omanlaisensa työpaikka, välillä huollamme radio- ja tv-lähettimiä alakerrassa sekä asennamme uusia laitteita, välillä ajamme hissillä ylös korkeuksiin vaihtamaan vialliset laitteet toimiviin, Pelkonen summaa.

Digita Oy:n 700 megahertsin taajuusmuutostyöt alkoivat Pohjois-Suomessa heinäkuussa. Oulussa ne alkoivat viime tiistaina.

Korpi-Ylikiimingintien varressa Lamunkylän länsipuolella sijaitseva radio- ja televisiomasto on yksi Suomen korkeimpia. Se rakennettiin 1993.

– Joskus maston korkeimmissa osissa työtä tehdessä pienet pilvet saattavat liikkua alapuolella, Tuisku kertoo.

Maston huipulla välkkyvät suuret flash-valot näkyvät pimeällä helposti yli 30 kilometrin päähän.

Pelottomat radioverkkoasiantuntijat tekevät korkeuksissa töitä, joihin kuuluu muiden muassa erilaisten mastovaloihin liittyvien komponenttien sekä yksiköiden vaihtoa. Isoista remonteista vastaa mastoryhmä.

Kesällä 2014 mastoryhmä kokoontui Oulun radio- ja televisioasemalle maalaamaan maston huipulla sijaitsevaa televisioantennien lasikuituista suojasylinteriä.

– Mastoryhmän miehet maalasivat suojasylinterin ruiskumaaleilla, sitä ennen sinne piti rakentaa ohjelman lähettämistä varten suojasylinterin alle kokonaan uusi väliaikainen antenni, radioverkkoasiantuntijat kertovat.

Pohjois-Suomen ensimmäinen Yleisradion ylläpitämä radio- ja televisioasema mastoineen nousi Raatinsaareen 1931.

Raatissa oli jo vuonna 1915 sijainnut Venäjän amiraliteetin Pohjanlahden merivartioaseman radioasema.

Vuonna 1936 radioasema siirtyi Kastelliin, sieltä Kiimingin kirkonkylälle 1960-luvun alussa.

Kastellin radiomasto jatkoi amAM-signaalin lähettämistä kuitenkin vielä 1990-luvun alkuun saakka, minkä jälkeen se purettiin. Vuodesta 1988 radioverkkoasiantuntijana työskennellyt Pelkonen pääsi seuraamaan läheltä Kiimingin uuden radiomaston rakennustöitä sekä vanhan maston kaatamista kesällä 1996.

Kiimingin vanha radioasema kävi 1990-luvun alussa ahtaaksi ja vanhanaikaiseksi.

Asutus levisi liian lähelle mastoa. Maston rakenne ei myöskään olisi enää kestänyt uusien antennirakenteiden aiheuttamaa kuormaa, minkä takia armeijan pioneeriyksikkö räjäytti sen hallitusti alas vuonna 1994.

– Kuvasimme hallitun räjäytyksen talteen kuudella videokameralla, Pelkonen kertoo.

Uuden maston rakennustöihin tilattiin 1995 silloin suurin Suomesta löytynyt nosturi. Nosturi pystyi nostamaan raskaitakin kuormia 110 metrin korkeuteen.

– Ylhäällä kaikki painaa paljon. Kun mastoon nostetaan isoja radiopeilejä sekä antenneja, on myös työkalujen oltava järeitä, hän vakuuttaa.

Radio- ja televisioasemalle saapuu Digita Oy:n Oulun aseman mastoasiantuntija Arto Lindqvist.

Lindqvist on suuntaamassa Posiolle, jossa hänen on määrä tarkistaa hissin turvalaitteet sekä varmistaa, että hissi toimii asianmukaisesti. Mastoasiantuntija työskentelee usein haastavissa sääolosuhteissa.

– Joskus olen joutunut kaivamaan kaikkein korkeimpien mastojen huipulla lumesta jalansijaa itselleni, Lindqvist huomauttaa.

Lindqvistin kaltaisia raskaan kaluston mastoasiantuntijoita on Suomessa kourallinen.

– Kun on väännellyt kiinni kaksikymmensenttisiä muttereita 300 metrin korkeudessa kymmenen kiloa painavalla jakoavaimella, ei sellaisen jälkeen enää kuntosalille kaipaa, hän naurahtaa.