Palkitulla Maikkulan koululla ei kiusata

Maikkulan koulu sai tiistaina valtakunnallisen palkinnon koulukiusaamisen vastaisesta työstä.

Kiusaamisen vastainen työ on läsnä koulun kaikessa toiminnassa. Varhainen puuttuminen kiusaamiseen on olennaista.

Antti Ervasti

Oulu

Joukko oppilaita parveilee Oulun Maikkulan koulun käytävällä tietämättä vielä, että vähän ajan päästä rehtori Mauno Hiltunen julkistaa koulun valitun Vuoden Kiva-kouluksi. Tunnustus jaetaan kiusaamista vastustavaan Kiva-ohjelmaan osallistuville kouluille vuosittain.

– Täällä meidän koulussa ei kiusata muita, vastaavat yhteen ääneen kahdeksannen luokan oppilaat, Noora Moilanen, Riina Ruonala ja Nette Skyttä.

Miten tulee toimia, jos havaitsee kiusaamista? Vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä.

– Mennään heti sanomaan opettajalle tai välituntivalvojalle. En ole kyllä huomannut täällä minkäänlaista kiusaamista, Skyttä sanoo.

Opetusministeriön Kiva-koulu-ohjelmaa on toteutettu kymmenen vuoden ajan, ja Maikkula oli ensimmäisiä mukaan lähteneitä.

Valintaperusteissa kiitettiin koulun pitkäjänteistä ja määrätietoista kiusaamisen vastaista työtä.

Maikkulan Kiva-selvittelytiimin jäsen, erityisopettaja Aino Pitkänen sanoo, että kiusaamattomuuden toteuttamisessa pääpaino on koulun toimintakulttuurissa.

– Kiusaamisasioita käsitellään monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti luokkien ja ryhmien toiminnassa. Täällä opetellaan tunnetaitoja ja puuttumaan rakentavasti, jos havaitaan loukkaavaa tai epätasa-arvoista käyttäytymistä.

Maikkulassa korostetaan kaikkien osallisuutta ja varhaista puuttumista pieniinkin epäkohtiin.

– Myös huoltajille tiedottaminen tästä toiminnasta on tärkeää.

Kun koulussa tulee tavalla tai toisella ilmi kiusaamistapaus, asia käydään läpi kolmen opettajan Kiva-selvittelytiimin kesken.

– Tapausta aletaan selvittää sekä erillisinä että yhteiskeskusteluina osapuolten kanssa. Sen jälkeen huoltajille menee viesti, että keskustelu on käyty, Pitkänen sanoo.

Seuraavaksi sovitaan seuranta. Jos kiusaaminen jatkuu, joudutaan turvautumaan rehtorin, oppilashuollon tai äärimmäisessä tapauksessa koulupoliisin toimiin.

Oppilaiden arkipäivässä kiusaamisen vastaisuus näkyy muun muassa teemapäivinä, erilaisina haasteina, päivänavauksissa ja koulun juhlissa. Oppilaiden ja opettajien yhteisissä toimintasuunnitelmissa tähdätään kiusaamattomuuteen.

Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen tapauksiin ja seuranta ovat Pitkäsen mukaan vähentäneet kiusaamista Maikkulassa.

Rehtori Hiltunen sanoo, että vaikka Maikkulassa kiusaaminen oli aiemminkin poikkeuksellisen vähäistä, Kiva-koululla on selvästi ollut iso vaikutus.

Se näkyy joka toinen vuosi toistuvissa kouluterveyskyselyissä.

Kiva-kouluista tehdyn selvityksen mukaan toisia kiusaavien oppilaiden osuus on kuuden viime vuoden aikana vähentynyt puoleen. Kiusatuksi joutuneiden oppilaiden määrä on pienentynyt kolmanneksella.

Tärkeintä Kiva-koulun toiminnassa on Hiltusen mukaan se, että kiusaaminen ymmärretään aina ryhmän kautta, eikä kyse ole yhden pirullisen yksilön aiheuttamasta harmista.

Kiusaajat toimivat kimpassa ja heillä on hiljaiset myötäilijänsä, jotka tukevat kiusaajia, koska eivät uskalla puuttua.

– Totta kai yksittäiset kiusaajat tulee laittaa kuriin, kuten sanotaan. Täytyy myös muistaa, että kuriin pitää laittaa ryhmät, joissa kiusaamista tapahtuu.

Lisää verkossa
Katso kuvagalleria. kaleva.fi

Fakta

Maikkula maan ensimmäisiä
Kiva-kouluja

Nimi Kiva-koulu tulee sanoista kiusaamisen vastustaminen.

Valtakunnallinen hanke alkoi kymmenen vuotta sitten.

Rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö. Toteutuksesta vastaa Turun yliopiston Psykologian laitos ja oppimiskeskus.

Mukana Kiva-koulussa on tällä hetkellä 2 500 koulua ympäri Suomea.

Ohjelmaa on viety menestyksekkäästi myös muihin maihin.

Oululainen Maikkulan koulu on ollut mukana vuodesta 2007 lähtien.

”Saattaahan täällä olla sellaista leikkimielistä pientä kähinöintiä. Oikeaa kiusaamista ei.”

Niklas Kärki

Maikkulan koulun oppilas


Maikkula oli Suomen ensimmäisiä hankkeeseen mukaan lähteneitä kouluja.

Aluksi Maikkulan koulu oli Kiva-koulun pilottikoulu.

Kiusaamisen vastustaminen on ollut koulun toiminnassa keskeinen teema sen perustamisesta vuodesta 1991 lähtien.

1990-luvun alkupuolella Maikkulassa laadittiin ohjelma kiusaamisen vastustamiseksi silloisen rehtori Anna-Liisa Hirvenojan johdolla.

Vuonna 2003 Kouluterveyspäivillä Stakes palkitsi Maikkulan koulun kunniakirjalla tehokkaasta koulukiusaamista vastustavasta toiminnasta.

Oululaisen Maikkulan koulun valinta vuoden Kiva-koulu-palkinnon saajaksi julkisettiin koulun liikuntasalissa pidetyssä juhlassa tiistaina puolen päivän jälkeen. Tunnustus tuli iloisena yllätyksenä oppilaille.

Kiva-koululle ennustetaan miljoonavientiä

Mirja Niemitalo

Maikkulan kaltaiset koulut ovat esimerkkejä, joiden avulla Kiva-koulusta kehitetään suomalaisen koulutusosaamisen hittiä ja vientituotetta. Kiva-ohjelmasta hiotaan parhaillaan suomalaista koulutusvientituotetta Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistojen omistamassa markkinointiyhtiössä Finland University Oy:ssä.

Toimitusjohtaja Pasi Kaskisen mukaan Kiva-ohjelman kansainväliset markkinanäkymät ovat lupaavia. Ohjelmasta odotetaan lähivuosina, että sen osuus yhtiön koulutusviennistä kaikkineen on jopa kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

– Tavoitteita tarkennetaan koko ajan, kun opitaan palvelun kansainvälinen ansaintalogiikka kunnolla.

Neuvotteluja ohjelmasta käydään Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Lisenssimaksuja saadaan tällä hetkellä kymmenestä maasta ja partnerisopimuksia on kahdeksaan maahan.

Kaskisen mukaan Espanjassa koulukiusaaminen on viime aikoina noussut voimakkaasti esille.

Monissa maissa ohjelman toteuttajaksi etsitään sponsoreita julkisen sektorin ulkopuolelta.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva