Artikkelin lähde Kaleva
Vastaavaa kalenteria ei ole Pohjois-Suomessa ja liekö koko Suomessakaan aikaisemmin tehty.
Yrittäjäkentän tuntemus on eduksi tällaisen kalenterin teossa. Lähtökohtana oli pitempään Haukiputaalla vaikuttaneet yrittäjät. Vanhimmat yritykset ovatkin toimineet yli 50 vuotta. Vanhin lienee Haukiputaan Sähköosuuskunta, joka täyttää vuonna 2018 sata vuotta.
Pidin ikärajana 20 vuotta. Yritin saada muistelmia myös yritysten perustajilta. Heidän kommenttejaan löytyykin useampia. Esimerkiksi Väiskin TV- ja Koneen ensimmäinen lehti-ilmoitus tai Oulun Neonin Jussi Riihisen muistelukset.
Samanttan Tuula Kankaan ja ”Esson” Ritva Kropsun tarinat yritysten alkuajoista ovat mielenkiintoisia. Kropsut ovat muutenkin kovia yrittämään; SR-Kiinteistöhuolto Oy:nkin Raimo Kropsu on ollut alalla jo lähemmäs 50 vuotta.
Monessa yrityksessä on menossa jo toinen yrittäjäsukupolvi, kuten esimerkiksi Putaan Pullalla, jonka yritystoiminta nykyisen johtajan Antti Tyykiluodon mukaan alkoi vaatimattomasti vuonna 1978 taikinakoneella, munkkipannulla ja kaulimilla.
Uskoisin, että suurimmalle osalle kalenterin lukijoista tulee yllätyksenä se, kuinka monipuolista osaamista haukiputaalaisilla yrittäjillä on. Sehän onkin perustana pitkälle yrityselämälle.
Tiesitkö, että suorastaan kättelet Aluteräksen tuotteita, kun availet julkisten tilojen ovia, kysyy Aluteräksen toimitusjohtaja Viljo Murtomäki. Aluteräs valmistaa muun muassa aluumiinirakenteisia ovia.
Nuohoojankin työ on erittäin monipuolista. Piirinuohooja Mika Toppinen työllistääkin viisi muuta nuohoojaa, myös Haukiputaan ulkopuolella.
Kansainvälistäkin toimintaa löytyy; Mikko Niskalan ja Jenni Liikalan rekat ovat kuljettaneet tavaraa Euroopan ja Venäjän teillä yli 25 vuotta. Puttaalaiset ovatkin viime aikoina tutustuneet heidän toimintaansa jättirekan kautta. Rekka on yksi Suomen ensimmäisistä.
Jännä yksityiskohta kalenterissa on 1930-luvulta peräisin oleva vanha mainostaulu, joka on löytynyt Suojeluskuntatalon vintiltä ja löytyy tätä nykyä Oulun Neonin tiloista.
Vain harvoja sen aikaisia yrityksiä on jäljellä. Haukiputaan Osuuskauppa toki löytyy, mutta Viita Armaksen Ruumisarkkuliikettä tai Emmi Sarkkisen Haukiputaan Majataloa ei enää ole.
Leijonakalenteriin kuuluu perinteisesti LC-presidentin tervehdys. Hannu Liljamo kertoo, että kalenterituotot palautuvat monessa muodossa haukiputaalaisille takaisin.
Kalenteria on tehty nyt 20 vuotta, joten paljon avustuksia onkin vuosien saatossa tänne jäänyt.
Kalenterissa ovat saaneet puheenvuoronsa myös Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Lauri Mikkonen kuin Haukiputaan Yrittäjien Jyrki Drushinin.
Kansainvälinen järjestö perustettu 7.6.1917. Järjestöön kuuluu 46 000 paikallisjärjestöä ja 1,3 miljoonaa jäsentä noin 200 maassa. Kansainvälinen päämaja on Oak Brookissa, Illinoisin osavaltiossa Yhdysvalloissa.
Haukiputaan-Kellon lionsklubi on kaudella 2014-2015 myöntänyt avustusta muun muassa jouluruokaseteleihin vähävaraisille, nuorisovaihtoon Amerikkaan, rintamaveteraaneille ja sotainvalideille, Haukipudas-hiihtoon, Haukiputaan itsenäisyyspäiväjuhlaan, Putaan Vilkkaiden Japanin matkaan.
Lisäksi on tuettu nuoria basisteja sekä jaettu Haukiputaan lukion sekä OSAO:n Haukiputaan yksikön stipendejä.
Oulun yliopiston lahjoituskeräykseen Haukiputaan-Kellon leijonat osallistuivat tuhannella euroalla.
Yhteys: presidentti Hannu Liljamo, 044-3223646 tai hannu.liljamo@gmail.com
Ritva Kropsu ja Tintti Kropsu etsivät lionsklubin kalenteriin valokuvia. Kropsujen huoltoasema on Haukiputaan vanhimpia. Ritva ja Paavo Kropsu perustivat huoltamon jo 1960-luvulla. Piirinuohooja Mika Toppinen on tehnyt nuohoustöitä kolmisenkymmentä vuotta. Hän oppi työnsä kuljettuaan jo nuorena apupoikana isänsä mukana nuohoamassa. Kari Holma on koonnut Haukiputaan-Kellon lionsklubin kalenterin, jossa tänä vuonna esitellään kuvin ja tarinoin paikkakunnan yrityksiä. LC Haukipudas-Kello vietti 40-vuotisjuhlia Kellon nuorisoseuran talolla vuonna 2013. Kymmenkunta aktiivista miestä kokoontui ryhmäkuvaan.
Artikkelin lähde Kaleva