Jotain uutta, jotain vanhaa

Kun uusi Sokos-tavaratalo avaa ovensa huhtikuussa, on kulunut 15 vuotta vanhan sulkemisesta. Kemikalio on ensimmäisessä kerroksessa, kuten vanhassakin Sokoksessa.

Päivi Alasuutari

Kun uusi Sokos-tavaratalo avaa ovensa kauppakeskus Valkeassa ensi keväänä 14. huhtikuuta, on kulunut melkein tasan 15 vuotta siitä, kun vanhan Sokos-tavaratalon ovet suljettiin.

Samaan aikaan, kun Oulussa keväällä 2001 surtiin legendaarisen tavaratalon poistumista kaupungista, odoteltiin innolla Stockmannin tavarataloa, joka vietti avajaisia samana vuonna syyskuun alussa.

Vuonna 2016, noin yhdeksän kuukautta Valkean avajaisten jälkeen, Stockmann lopettaa Oulussa.

Uuden Sokos-tavaratalon johtajan Anu Junnikkala-Alhon mielestä Stockmannin lähtö ei silti tarkoita, ettei Oulun keskustaan mahtuisi Stockmann ja Sokos yhtä aikaa. Pitkään jatkunut huono taloustilanne vain on koetellut Stockmannin liiketoimintaa niin, että se koitui Oulun tavaratalon kohtaloksi.

Toisin olivat asiat vuonna 1960, jolloin Oulun Arina-Sokos-tavaratalo valmistui.

– Ensimmäinen Sokos-tavaratalo avattiin Helsinkiin vuonna 1952. Siitä tuli suuri menestys, ja Sokos-tavarataloja ryhdyttiin rakentamaan vauhdilla ympäri maata, kertoo Osuuskauppa Arinan satavuotishistoriaa kirjoittava Kimmo Salo.

Oulu oli tavaratalollaan ensimmäisten joukossa, muuten rakentaminen oli kiihkeimmillään 1970-luvulla.

Salon mukaan Arina-Sokos oli suuri menestys alusta lähtien. Tosin jälkeenpäin on helppo sanoa, että siitä tehtiin liian pieni.

– Suunnitteilla oli myös kuusikerroksinen tavaratalo, mutta valituksi tuli pienempi. Arinalla oli silloin muitakin hankkeita meneillään, eikä ilmeisesti uskallettu siinä vaiheessa investoida isompaan.

Tavarataloista tuli kaupungeissa eräänlaisia tapahtumakeskuksia, joissa esimerkiksi Miss Suomi -kiertueet ja Lenita Show kiersivät ympäri Suomea. Valkoviikot oli Sokosten tunnettu markkinointitempaus.

– SOK:lla oli vahvat siteet kotimaiseen vaate- ja tekstiiliteollisuuteen, josta osa oli SOK:n omaa teollisuutta. Valkoviikoilla kotimaisen tekstiiliteollisuuden tuotteita myytiin valtavia määriä järkevään hintaan. Samalla myytiin omia pesuainetuotteita.

Tavaratalokauppa ajautui vaikeuksiin ympäri maailmaa 1990-luvun alussa. Kaupunkien keskustoihin alkoi syntyä kauppakeskuksia, tuli uusia erikoisliikkeitä ja hypermarketit laajensivat valikoimiaan ruokakaupasta käyttötavaraan.

– Pitkin 1990-lukua spekuloitiin moneen kertaan, loppuuko koko Sokos-ketju, jossa oli siinä vaiheessa runsaat 20 tavarataloa. Eivät loppuneet kokonaan, mutta Oulun keskustasta se loppui, Salo sanoo.

”Suunnitteilla oli myös
kuusikerroksinen tavaratalo, mutta valituksi tuli pienempi. Arinalla oli silloin muitakin hankkeita meneillään.”

Kimmo Salo

Osuuskauppa Arinan
satavuotishistorian kirjoittaja

Hänen mukaansa tavaratalon toiminta ei lopetettaessa ollut hirveän huonosti kannattavaa.

– Enemmän kysymys oli Arinan linjauksesta siinä, että otetaan hotelli-ravintola-liiketoiminnassa ilmaherruus keskustassa. Varmaan jo silloin mietittiin, että Sokos-tavaratalo rakennetaan vielä johonkin uudestaan.

Anu Junnikkala-Alho sanoo, että tämän päivän tavaratalokonseptissa elämyksellisyys on hyvin tärkeää.

Jotta ihmiset lähtisivät kotoa kauppakierrokselle, heidät täytyy saada viihtymään.

Vuonna 1960 uusi tavaratalo tarjosi myös elämyksiä: Pohjois-Suomen ensimmäiset liukuportaat, automaattisesti avautuvat ovet ja leluosaston mekaaninen hevonen, jolla lapset saivat ratsastaa.

Kun Junnikkala-Alho katsoo tavaratalon avajaismainosta elokuulta 1960, hän huomaa, että kosmetiikkaosasto, samoin kuin naisten asusteet ovat liikkeen ensimmäisessä kerroksessa, kuten ne ovat uudessakin tavaratalossa. Eri tuoteryhmien sijoittelussa on muutenkin paljon samaa.

Kaikki on vain niin pientä verrattuna tähän päivään. Liikepinta-alaa on vain neljännes huhtikuussa 2016 avautuvaan tavarataloon verrattuna, vaikka tuoteryhmiä vanhassa liikkeessä on paljon enemmän.

Nyt tavaratalo sijoittuu osaksi kauppakeskusta, josta Sokos-tavaratalon osuus on vain kolmannes pinta-alasta.

– Vetovoimaisuus syntyy siitä, että on useita toimijoita, ruokailua, kahvittelua, oleskelua. Ennen on riittänyt pienempi valinnanvara, Junnikkala-Alho sanoo.

Ompelutarvikkeet olivat aikoinaan heti ensimmäisessä kerroksessa. Uuteen Sokokseen ei kangasosastoa tule, sellaiset ovat tavarataloissa mennyttä maailmaa.

fakta

Arina-Sokos tavaratalo
1960–2001

Avajaiset elokuussa 1960.

Kaksikerroksinen liiketalo, jossa myymälätiloja kolmessa kerroksessa. Suunnittelu arkkitehdit Armas Lehtinen ja Matti Haapala SOK:n rakennusosastolta.

Liiketilojen lattiapinta-ala 2 005 m².

Henkilökunnan määrä 75 silloin, kun liike avattiin.

Erikoista: Pohjois-Suomen ensimmäiset liukuportaat sekä automaattiset pääovet.

Pohjakerroksessa: Lasia ja posliinia, talouskoneita ja taloustavaraa, huonekaluja.

1. kerroksessa: Naisten, lasten ja miesten asusteita, kemikalio, ompelutarvikkeet, paperitavarat, elintarvikemyymälä, tupakka ja makeiset, baari.

2. kerroksessa: Jalkineet, pukineet ja ulkoilupukineet, leikkikalut, matot, vuodevaatteet, kahvio.

Tavaratalo lopetettiin maaliskuussa 2001. 2000-luvun tavarataloksi se oli liian pieni.

Arina osti kiinteistön SOK:lta, purki sen ja rakennutti tilalle hotelli- ja ravintolakompleksin.

fakta

Sokos-
tavaratalo
2016–

Avajaiset 14. huhtikuuta 2016.

Kauppakeskus Valkeassa, johon tulee Sokos-Pukumiehen ja Sokos Herkun lisäksi lukuisia pienempiä yrityksiä vuokralaisiksi, 27 yrityksen nimet on julkistettu. Suunnittelu Uki Arkkitehdit Oy.

Liikepinta-ala Sokos-tavaratalossa 8 000 m².

Pohjakerroksessa on Sokos Herkku ja 1.–3. kerroksessa Sokos-Pukumies: 1. kerroksessa mm. kemikalio, 2. kerroksessa naisten vaatteet ja
3. kerroksessa miesten.

Henkilökunnan määrä Sokoksessa noin 150 ja muissa Arinan toiminnoissa 20–30.

Koko kauppakeskuksen liikepinta-ala noin 24 000 m².

Yhteensä kauppakeskus työllistää noin 500 henkilöä, näistä uusia työpaikkoja on 400.

Erikoista: Katettu kesäkatu.

Ensi huhtikuussa avautuvan
Sokos-tavaratalon johtajan Anu Junnikkala-Alhon takana on
kuva vanhasta Arina-Sokos-
tavaratalosta, jonka avajaisia vietettiin elokuussa 1960.
Ilmoitus
Kalevassa 23.8.1960



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva