Artikkelin lähde Kaleva
Aluekeskuksen rakentaminen alkaa neitseelliseen maaperään.
Vanhan kasarmialueen rakennussuojelu tulee ratkaistavaksi seuraavaksi.
Kari SankalaOuluHiukkavaaran, Oulun kolmannen aluekeskuksen, rakentaminen on saanut lisää imua, kun pitkään odotettua Poikkimaantien siltaa rakennetaan.
Silta valmistuu keväällä 2017.
Samalla Oulun kaupungin keskusta tulee seitsemän kilometrin päähän, kun muista aluekeskuksista Kaakkurista ja Ritaharjusta on matkaa yli 10 kilometriä.
Hiukkavaaran rakentaminen on lähtenyt Kivikko- ja Kiulukankailta. Soittajankangas ja Vaskikangas ovat aluillaan.
Seuraavana on vuorossa itse Hiukkavaaran keskus.
Samalla katse kääntyy vanhalle kasarmialueelle. Sen kaavoitus alkaa vuoden vaihtuessa.
Hiukkavaaran monitoimitalon on määrä valmistua syksyllä 2017. Tonttityöt ovat alkaneet.
Näin koulupalvelut ja päiväkoti ovat valmiiksi odottamassa Hiukkavaaran keskukseen muuttavia.
– Silta ja monitoimitalo ovat ne merkit, joita Hiukkavaaran kohdalla on odotettu. Hiukkavaaran alueen kysyntä on kasvanut viime kuukausina selvästi. Meillä on ollut viikoittain rakentajien kanssa aloituskokouksia, kertoo Oulun kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi.
Hiukkavaaran ekokylää ja tulevaa talvikaupunkia markkinoidaan jopa Barcelonassa meneillään olevassa Smart City Expossa.
Erityisesti Hiukkavaaran keskuksessa pyritään hyödyntämään integroivan kaupunkikehittämisen elinkaarimallia, jonka tuomilla ratkaisuilla haetaan suomalaisille rakennus- ja teknologialan yrityksille kansainvälistä liiketoimintaa.
Hiukkavaara jää näillä näkymin viimeiseksi Oulun uudisalueeksi, joka rakennetaan niin sanotusti lähes neitseelliseen maaperään.
Leena Kallioniemi luottaa kaupungin väestöennusteisiin, että itse Hiukkavaaraan saadaan 20 000 uutta asukasta vuoteen 2035.
– Palvelut mitoitetaan 40 000 ihmistä varten. Jatkossa Oulussa keskitytään täydennysrakentamiseen Hiukkavaaran ohessa.
– Oulu on edelleen muuttovoittoinen kaupunki, jossa tarvitaan uusia asuntoja.
– Seuraavat sukupolvet kaipaavat enemmän yhteisöllisyyttä ja uusia asumisen muotoja.
– Omakotitonttien kysyntä on ollut laskussa, mutta silti Kiulukankaan tontit ovat menneet.
– Perinteisille omakotitaloille Hiukkavaaraan jäävät vara-alueiksi Mustikka-, Puolukka- ja Kanervakankaat. Niitä varten on luvassa oma, yhteinen monitoimitalo.
Vanhan kasarmialueen maat omistaa pääosin Suomen valtio.
Kasarmialueen rakennukset ovat Senaatti-Kiinteistöjen, Spondan ja yksittäisten taloyhtiöiden omistuksessa. Taloyhtiöt toimivat Hiukkavaaran vanhalla asuinalueella.
tulevaa talvikaupunkia
markkinoidaan jopa
Barcelonassa meneillään
olevassa Smart City Expossa.
Ampumarata-alue jää kaavoituksessa kaikkien suunnitelmien ulkopuolelle. Puolustusvoimat vastaa alueista tulevaisuudessakin eikä kaupunki voi puuttua niiden käyttöön.
– Hiukkavaara kuuluu vanhoihin korpikasarmeihin. Se on hyvin säilynyt. Tulevassa kaavoituksessa määritellään kasarmialueen suojelumerkinnät, Kallioniemi sanoo.
– Vanha kasarmialue on kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, jonka kaavoittamiseen menee pari vuotta.
– Kaavoitus tehdään osallistuvana suunnitteluna, sillä Hiukkavaarassa on paljon toimijoita. Sieltä löytyy rauhanarmeija, sillä toimijoina on monen alan taiteilijoita ja yrittäjiä.
– Poliisikin on tulossa sinne. Nyt sinne on majoitettuna myös turvapaikanhakijoita.
– Tietenkin rakentaminen ja kaavoitus riippuvat suhdanteista. Hiukkavaaran kannalta olennainen kysymys ovat hyvät joukkoliikenneyhteydet.
Hiukkavaaran Kivikkokankaalla on syksystä 2013 lähtien rakennettu ekokylää. On puhuttu resca-hankkeesta.
Uusin sana on Inurdeco eli integroivan kaupunkikehittämisen elinkaarimalli, jolla luodaan kestävän kehityksen mukaista pohjoista talvikaupunkia.
Paino on Hiukkavaaran keskuksessa.
Tavallisille kansalaisille hienot termit eivät avaudu, mutta molempiin on ollut saatavissa Ouluun ulkopuolisia tukiaisia.
Kivikkokankaalla erityisesti Lumilaudantien ja Mäkihypyntien sekä Liikkujantien pientalorakentaminen on sitä ekokylää.
Näissä tulevaisuuden taloissa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa ja testataan jo lähes nollaenergiataloja, jollaisia kaikkien suomalaisten uusien, rakennettavien pientalojen pitää olla vuoden 2021 alusta.
– Käytännön pelisääntöjä luodaan Kivikkokankaalla, kertoo Oulun rakennusvalvonnan projekti-insinööri Lauri Mikkonen.
– Valittavana on ollut kolme tavoitetasoa. Ykköstasolla E-luku energiatehokkuusluku on asettu alle 35:n. Kakkostasolla katsotaan E-lukua ja lämpöhäviötasoa, joka pitää olla alle 60 prosentin, ja kolmostasolla alle 70 prosentin määräysten vähimmäistasosta.
– Lämpöhäviötä arvioitaessa hyvät rakenteet ratkaisevat. Kyse ei ole pelkästä uusiutuvan energian käytöstä.
– Taloissa käytetään muun muassa maa-, ilma-,vesi- ja poistoilmalämpöpumppuja. Osassa on aurinkokeräimet ja -paneelit sekä vesitakat. Tulisijat ovat varalämpölähteinä.
Tuulivoimaa Hiukkavaarassa ei ainakaan vielä ole.
Kansainvälistä huomiota on saanut Liikkujantien vuokrarivitaloissa oleva CHP-laitos. Sitä on käyty ihmettelemässä Japania myöten.
– Laitos vastaa talojen lämmön ja kiinteistösähkön tuotannosta, kun hakkeesta tehdään omassa laitoksessa synteesikaasua. Koealueelle ei tule kaukolämpöä.
Mikkonen listaa päälle mallinnukset, homeindeksien laskennat, mittalaitteet ja anturit, joita ekokylässä hyödynnetään jo.
Resca on ennen kaikkea laadun ohjausta, jossa kerätään hyviä kokemuksia tuleville rakentajille.
– Kyse on pitkästä listasta erilaisia tenologioita. Ne nostavat rakennuksen kustannusarviota 5–20 prosentilla, mutta tuovat käytettäessä säästöjä ja säästävät ympäristöä.
Artikkelin lähde Kaleva