Väinölä nousee vielä

Riitta Taulavuori Kaleva
Tyrnävä Hirsitalon rauniot nelostien varressa Temmeksen kylän kohdalla ovat pysäyttävä näky.
"Harva se päivä joku on kyllä pysähtynyt ja tullut lähempääkin ihmettelemään", tuumaavat raunioiden liepeiltä löytyvät Reijo Sovisalo ja Eino Pasanen. Miehet esittäytyvät kirvesmiehen apulaisiksi.
Työnsä hetkeksi keskeyttävä kirvesmies Markku Sakaranaho esittelee itsensä hirrenveistäjäksi ja talon kengittäjäksi.
Kun tämä mies ottaa taas käsiinsä piilukirveen, jo vain alkaa syntyä siloista pintaa - eikä ihme. Ammattitaidon takeena on monen vuosikymmenen työkokemus.
Temmeksen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Virpi Fyrsten on hänkin paikalla ja katsomassa, miten työt ovat edenneet. Hyvin kuulemma ovat.
Hirsitalon raunioille rakennetaan parhaillaan Temmeksen kylätaloa. Idean takana on puolisentoista vuotta sitten perustettu kyläyhdistys, ja yhdistyksen halu aktivoida kyläläisiä toimimaan yhdessä.
Aiempi hirsitalo tunnettiin Väinölänä, ja siinä järjestettiin aikoinaan jos jonkinlaista viihde- ja urheilutoimintaa. Alun alkaen, liki sata vuotta sitten talo rakennettiin suojeluskuntataloksi, ja suojeluskuntien lakkautuksen jälkeen se siirtyi muun muassa näytelmäharrastajien käyttöön. Taloa myös laajennettiin jossain vaiheessa.
Vuosikymmenten vieriessä talon käyttö kuitenkin väheni, ja rakennus pääsi rapistumaan. Talon omistukseensa saanut Temmeksen kotiseutuyhdistys päätyi lopulta lahjoittamaan kiinteistön Temmeksen kyläyhdistykselle, kun sillä itsellä ei ollut varoja kunnostaa
taloa.
"Saimme sen lahjoituksena vuodenvaihteessa, ja aloitimme kunnostustyöt talkoilla tämän vuoden alussa. Pilaantuneita pintarakenteita purettaessa talo paljastui kuitenkin pahasti lahonneeksi. Nyt se joudutaankin rakentamaan käytännössä kokonaan uusiksi", Fyrsten sanoo.
Talosta tehdään mahdollisimman paljon entisenkaltainen.
"Poikasena kävin itsekin katsomassa täällä Väinölässä ainakin Pekkaa ja Pätkää ja myöhemmin amerikkalaisia lännenfilmejä. Ja tanssimassa tietysti myös käytiin. Joskus oli muisti mukana ja joskus ei", Sovisalo veistelee.
Fyrstenin mukaan talosta tehdään kylän yhteinen talo, jota voidaan vuokrata juhla- ja harrastustiloiksi.
Kirvesmies Sakaranaho laskeskelee, että valmiiksi talo voitaisiin saada viidessä vuodessa. Fyrstenin toiveissa kuitenkin on, että talossa voitaisiin järjestää "jo jotain" muutaman vuoden päästä.
Rahastahan se on tietysti kiinni, molemmat myöntävät. Kyläyhdistys on pystynyt palkkaamaan ammattimiehen eli Sakaranahon Kotiseutuliitolta sadun avustuksen turvin, mutta muuten hommia on paiskittu talkooperiaatteella.
Rakennusmateriaalia eli puuta on saatu lahjoituksena Temmeksen jakokunnalta ja Tyrnävän seurakunnalta.
Yhdistys kerää taloprojektiinsa rahaa esimerkiksi myymällä kotiapupalvelua kyläläisille - tätä se tarjoaa neljän työllistämänsä pitkäaikaistyöttömän voimin. Lisäksi se myy vanhoista Temmes-aiheisista valokuvista koottua kalenteria.
Talonkunnostuskassaa täydennetään myös Poropeijaisilla, jotka järjestetään Temmeksen seurakuntatalolla 15. marraskuuta kello 11 alkaen. Poronlihakeiton lisäksi ohjelmassa on muun muassa poronlihahuutokauppa. Rovaniemeläislähtöinen Fyrsten tunnustautuu peijaisidean äidiksi.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva