Kristian ja Hulda-täti suovat ilolientä

Harrastajateatteria
Raahen Teatteri: Juoppohullun päiväkirja. Juha Vuorisen kirjan sovitus Jerker Polso. Ohjaus Toni Kettukangas. Äänet Milla Tervakangas. Valot Jussi Kononen ja Joona Auvinen. Puvut Riikka Selkäinaho. Lavastus Susanna Väyrynen ja Kati Kastelli. Raahen Teatteri.

Juoppohullun päiväkirja kertoo miehestä, joka on kännissä lähes vuoden jokainen päivä. Vaikka ryyppäämisen ja yökkäilyn katsominen teatterissa aiheuttaa liki pahoinvointia muistuttavan tilan, mahtuu esitykseen myös oikeaa asiaa.
Kirjailija Juha Vuorinen loi keski-ikäisen miehen äänitorveksi alkoholistin, pummin ja laiskurin, melkein oman nimikaimansa Juha Bergin.
Taktiikka on sama kuin hoveissa ennen: narri sai puhua vaikeistakin asioista oikeilla nimillä ilman, että hän menetti nuppinsa.
Alatyyli - kiroilu ja alapääasiat - pudottaa teatterin korkeakulttuurin koturneilta kolisten.
Paikallisia puistojen miehiä ja naisia puhutellaan tuttavallisesti virnistellen samalta tasolta.
Nyt ei nipoteta eikä hurskastella. Ruma sana sanotaan niinkuseon.
Juha Berg näkyy näyttämöllä kahtena. Viinasta pöhöttynyt Ville Okkonen katsoo itseään peiliin ja näkee Jari Vihelän.
Dramaturginen ratkaisu toimii hyvin. Juopotteleva Juha Berg olisi monologina puuduttavampi kuin dialogina, jota henkilö käy ikään kuin itsensä kanssa.
Jos toinen minä spontaanin aggression vallassa heittää vaikkapa telkkarin naapurin Datsunin päälle, niin toinen minä kärsii morkkiksen, jos kärsii.
Toni Kettukangas on ohjannut yli vuoden jatkuvan pämppäämissession niin, ettei kaksituntisen esityksen rytmi kovin pahasti nikottele.
Suuri ansio on valovoimaisessa ja sympaattisessa näyttelijäkaksikossa, joka haiskahtaa vahvasti viinaa kuluttavilta perussuomalaisilta tennissukissa, itse lyhennetyissä kalsareissa ja valkoisissa aluspaidoissa.
Suomi-miehen karikatyyri Uuno Turhapuro on kynnetön keskiluokkainen pelle näihin verrattuna.
Juha Berg on siis antisankari. Hän ottaa huikkaa, käy katkolla ja jatkaa tissuttelua.
Kaikki muu paikalla piipahtava porukka edustaa näyttelijäntyön karnevaalia. Jari Vihelä soutaa lavalle sellaista jengiä, että voihan Putous sentään!
Vihelän repertuaarin kärkeä on fengshuimies Kristian, joka on täysin aseistariisuva.
Kristian karkasikin myös Juoppohullun päiväkirjan välistä kirjoihin Kristianin nuoruusvuodet, Kristianin teinivuodet ja Kristian siviilipalvelusmiehenä.
Vihelän koomikon ja karikatyristin kyvyt näyttävät ehtymättömiltä: hävytön Hulda-täti, pehmolääkäri Petri ja naismainen Ragazzi-naapuri.
Vihelä on hottia stuffia.
Ville Okkonen vastaa haasteeseen askartelemalla vaippahousut Alkon muovikassista.
Juoppohullun päiväkirja edustaa miehiin kurkottavaa teatteria. Jokin tässä loputtomassa pullojen kallistelussa on sellaista, joka kansaa kiehtoo. Kännikala voi neuvotella vaikka yksinäisten miesten ja homojen puolesta.
Eeva Kauppinen



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva