Jasso on Roikosen kaveri

Carita Forsman Kaleva
Oulu Oululaisen Jii Roikosen tunnetuin piirroshahmo on Jasso-kissa - tämä keltainen ja erikoisen näköinen, ilkikurinen ja omapäinen elukka.
"Asuin lapsena maalaistalossa ja jokaisella meistä oli tietysti oma lemmikkikissa. Aina tuli uusia tilalle, mihin lie edelliset hävisivät, ilvekset kai veivät", kertoo Juha "Jii" Roikonen.
Jasso sai ensimmäisen painetun muotonsa Roikosen kolmannessa omakustannelehdessä vuonna 1992.
"Jasso on mukavuudenhaluinen, mutta lähtee herkästi rikkomaan normeja ja sääntöjä. Tapahtumissa livetään normaaleista tarinankuljetuksista heti omille poluilleen."
Kissan arkipäivään laittaa kapuloita rattaisiin hänen alter egonsa Häntä, jolla on ihan oma elämänsä. Jokainen kissaihminen tietää, että kissan häntä on se kissan rehellinen omatunto.
"Kissan häntä kuvastaa täsmälleen kissan tuntoja, josta pystyy päättelemään, millä tuulella kissa on. Jos häntä vispaa, mutta silmät on rennosti puolitangossa, niin tietää, että kohta kynsi vilahtaa", Roikonen naurahtaa.
"Se on Hännänkin perusidea. Häntä on Jasson fiksumpi puoli, järjen ääni, joka toisaalta hieman katsoo isäntänsä perään."
"Välillä ne puolin ja toisin kyllästyvät toistensa juttuihin, kuten monelle tuttua on."
Oulun sarjakuvafestivaalien yhtenä osana on Oulun kaupunginkirjastolla Jii Roikosen 30-vuotisjuhlanäyttely. Siellä voi seurata tarkemminkin Jasson kehityskuvioita ja Jii Roikosen 30-vuotista uraa.
"Lasken urani alkaneen vuonna 1983, kun voitin Jokapoika-lehden raittiusaiheisen sarjakuvakilpailun. Olin silloin 13-vuotias", hän kertoo.
"Se oli aikamoinen kipinä, ja aloin heti tehdä lisää piirroksia. Se lehden sivu on minulla edelleen tallessa, ja aion laittaa senkin kirjastoon näytteille."
Jassokin on nähty yli kahdenkymmenen vuoden aikana monenlaisissa muodoissa ja julkaisuissa. Välillä Roikosen aika menee muihin töihin, muun muassa piirtämisen lisäksi Roikonen on pitänyt lukuisia sarjakuvakursseja, -luentoja ja -työpajoja sekä opettanut graafista suunnittelua.
Vuonna 2011 Roikonen alkoi kuvittaa Tuula Kallioniemen Reuhurinne-kirjoja, mikä pitää piirtäjän tälläkin hetkellä täystyöllistettynä.
"Aina kun Jasso on ollut syrjässä, niin on mukava palata sen pariin. Se on vähän kuin vanhan kaveri tapaisi, että ’Terve Jasso, mitäs nyt tehdään’", hän naurahtaa.
Suomalaisen sarjakuvan aseman hän tunnustaa nykypäivänä olevan suhteellisen hyvän.
"Ehkä suuri yleisö pitää sitä edelleen pelkkänä viihteenä tai huumorina. Mutta muutoin tehdään nykyään huomattavan paljon monipuolista ja vakavampaakin sarjakuvaa, josta löytyy todella kiinnostavaa sisältöä."
"Vastikään esimerkiksi julkaistiin antologia suomalaisista sota-aikojen sarjakuvapiirtäjistä. Sarjakuvan voima lähtee siitä, että niihin pystyy piilottamaan mielipiteitä ja asenteita. Niillä voi yrittää vaikuttaa, ainakin tekijän ilmaisunvapaus on suuri. Ei tarvitse miettiä budjetteja ja muita esteitä", hän pohtii.
Hän itse pitää enemmän kevyemmästä sarjakuvasta, vaikka Jassoonkin tulee ujutettua enemmän tai vähemmän vakavaa asiaa.
"Sopiva huumori helpottaa lähestymistä. Muuten se olisi aika kuivaa luettavaa."
Jii Roikosen sarjakuvataiteilijan 30-vuotisjuhlanäyttely Oulun kaupunginkirjaston näyttelytilassa 8.11.-3.12.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva