Ikoniristi siunataan Iissä

Markku Rättilä Kaleva
Ii Seitsemän maalaria, puuseppä ja lukematon määrä työtunteja. Siinä yhtälö, jolla Iin Haminasta vuonna 2009 löydetyn ikoniriipuksen mallin pohjalta luotiin ikonografinen taideteos.
Teos siunataan sunnuntaina kello 18 alkavassa tilaisuudessa Haminan seurakuntatalolla.
Tervalepästä tehtyyn ristiin on sijoitettu neljä ikonia, jotka ovat maalanneet Iin kansalaisopiston ikonikurssilaiset projektia vetäneen opettaja Sinikka Kuivalan johdolla.
Työ kesti ideasta valmiiksi teokseksi puolitoista vuotta, Iin kirkkoherra Tapani Ruotsalainen kertoo.
"Maalaus alkoi viime toukokuussa. Aikaa siihen käytettiin noin 150 tuntia sitä tekemässä ollutta henkilöä kohti", Ruotsalainen sanoo.
Sinikka Kuivalan mukaan kaikki maalarit tekivät jokaiseen ikoniin jotakin, eli kunkin tekijän kädenjälki näkyy jokaisessa maalauksessa.
Ikoniristi kertoo oman tarinansa kristillisen kirkon historiasta. Siitä löytyy aineksia vaikka aihepiiriin limittyvälle romaanille.
Ikivanha kalmisto, josta löytyi nuoren naisvainajan kaulassaan kantama hyvin säilynyt risti, tehtiin viemärikaivun yhteydessä. Löytö teki todeksi perinnetiedon, jonka mukaan paikalla oli ollut joskus kirkko.
Vainajan hampaista tehdyn hiiliajoituksen mukaan hautaus sijoittuu aikajaksoon 1417-1481. Risti on sen perusteella tehty joskus sitä ennen.
Metalliristi puolestaan viestitti siitä, että historiallinen emäpitäjä Ii on ollut yhteydessä venäläiseen kulttuuripiiriin 1400-1500-luvuilla.
Aikansa massatuotantoa edustava risti on valettu ilmeisesti jossakin Moskovan lähellä. Vastaava risti on löytynyt myös Kuusamosta Iso-Pöyliölammen rannalta saamelaisen shamaanin haudasta. Risti on esillä Kansallismuseossa.
Venäjältä vastaavanlaisia riipuksia on löytynyt enemmän.
Fiktion varaan jää puolestaan se, miten risti on kulkeutunut Iihin. Valistuneiden arvausten mukaan se on voinut tulla länteen karjalaisten uudisasukkaiden tai karjalaisten kauppiaiden mukana.
Mahdollista toisaalta on, että tuojina ovat olleet ryöstöretkiä puolin ja toisin tehneet sotilaat.
Todennäköisenä pidetään sitä, että risti on tullut rannikolle Iijokea pitkin, joka oli aikoinaan merkittävä kulkuväylä.
Hautalöytö herätti seurakunnassa halun kertoa asiasta ihmisille.
"Vuoden päivät pohdimme, ja löytyi yhteinen ajatus", kirkkoherra Ruotsalainen toteaa.
Työ aloitettiin ohjaaja Sinikka Kuivalan tekemällä paperimallilla, jolla hahmoteltiin muun muassa ristin kokoa.
Sen jälkeen hankkeeseen tulivat mukaan ikonimaalauskurssin oppilaat, ja maalaustyö alkoi.
Ristin siunaus tapahtuu luterilaisin perintein, mutta tilaisuus on ekumeeninen.
Se viestittää siitä, että Ii on sijannut aikoinaan Rooman ja Bysantin vaikutusalueiden rajamailla. Iin seurakunta oli 1400-luvulla katolinen.

Artikkelin lähde Kaleva