Artikkelin lähde Kaleva
Esko Aho Kaleva
Oulu Sanalla grynderi on kansan kielessä epäilyttävä kaiku.
Sehän on se ahne, joka rakensi sieluttomat 1970- ja 1980-lukujen kerrostalot Ouluun, Turkuun ja lähes jokaiseen Suomen kaupunkiin.
Oulussa grynderiyteen liittyy myös vienoa savun hajua Rantakadun historiasta.
Hiljalleen rapistuvat betonilaatikot pistävät esteetikkojen silmään. Nettipalstoilla uhotaan nimimerkin takaa, että useimmat talot Oulun Heinäpäästä, Tuirasta ja Koskenniskasta joutaisi purkaa.
Sitten seuraa hankalampi osuus. Valtaosa ihmisistä viettää myös näissä asunnoissa ihan täysipainoista elämää. He tuntevat muistoesinein koristellut betonikennonsa kodeiksi.
Väärin tunnettu, vai?
Rakennusliike Hartela-Forumin oululaista toimitusjohtajaa Raimo Pahkalaa ei häiritse, jos häntä kutsuu grynderiksi.
Sana tarkoittaa urakoitsijaa, joka hankkii sopivan tontin, perustaa asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön ja rakentaa tai rakennuttaa rakennukset valmiiksi.
Juuri tätä työtä Hartela-Forum Oy tekee. Se rakentaa oululaisille sellaisia asuntoja, joita he haluavat ostaa.
"Jos ostajat toivovat rakennustaidetta, teemme mielellämme myös sitä", Pahkala lupaa.
Toimitusjohtaja näkee gryndauksen jopa laatutekijänä. Yhdellä toimijalla on silloin koko prosessi valvonnassaan suunnitteluvaiheista talon valmistumiseen saakka, ja vielä kymmenen vuotta sen jälkeen.
"Muun muassa paljon puhuttuja sisäilmaongelmia, samoin kuin koko rakentamisen laatua, on paljon helpompi hallita keskitetysti suunnittelemalla."
Yleisesti tiedetään nyrkkisääntö, että talo esikaupunkialueella on neliöhinnoiltaan halvempi kuin vastaava talo keskustassa tai sen tuntumassa.
Vaihtelua ei aina voi selittää tonttikustannuksilla. Käytännössä rakentajayhtiölle voi jäädä keskeisillä paikoilla isompi siivu voittoa, jos kustannukset muuten pysyvät kurissa.
Pahkalan mukaan tylsää arkkitehtuuria saattaa syntyä myös, jos tontista maksetaan liikaa tarjouskilpailussa ja taloudellisen yhtälön paikkaamiseen lähdetään kustannuksia minimoimalla.
"Tosin parhaaseen taloudelliseen tulokseen pääsee yleensäkin tylsän näköisellä rakentamisella, elleivät asiakkaat ole valmiita maksamaan arkkitehtuurista."
Arkkitehdit tietysti mielellään lisäisivät tähän väliin rakennustaiteellista laatua sopivaan hintaan, vaan ketä kiinnostaa, ellei ole pakko.
Kaupunkikuvan ja arkkitehtuurin kannalta paljon parempi toimintamalli on jo keksitty ja käytössä.
Hartela-Forumin tämänhetkisistä Oulun-kohteista merkittävimmän, Lasaretinväylän alueen, yhtiö sai rakennettavakseen kaupungin järjestämän tontinluovutuskilpailun perusteella 2009.
Tontti luovutettiin parhaan konseptin ja alueelle parhaiten sopivan suunnitelman laatijalle ennalta määritellyillä ehdoilla.
Oulu pakotti käytännössä rakennusyhtiön samalla toteuttamaan myös alueen yleishyödyllistä rakentamista vanhan sähkölaitoksen ympäriltä.
Hartela-Forum kauppaa kohteet ennakkoon sovituille käyttäjäryhmille, joita tässä tapauksessa ovat muun muassa käsityöläiset ja taiteilijat.
Vastavuoroisesti yhtiö saa rakentaa neljä kovan rahan asuinkerrostaloa Lasaretinväylän rantaan taidemuseon ja sähkölaitoksen väliin.
Luovien alojen rakentamisesta konsernilla oli kokemusta jo ennestään, sillä Hartela omistaa yhä osan kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyneestä Logomo-keskuksesta Turussa.
Tasokas, nykyaikainen kaupunkiarkkitehtuuri sopii toimitusjohtaja Pahkalan ajatusmaailmaan mainiosti.
"Lasaretinväylän suunnittelussakin pyrimme hyvin tarkkaan katsomaan, millaista kaupunkikuvaa luomme jälkipolville. Alueesta tulee Hartela-Forumin käyntikortti", Pahkala kertoo.
"Kaupungin hintataso on vain niin tiukka, että kovin huomattavia arkkitehtoonisia maamerkkejä tuskin saamme aikaan. Onneksi oululaiset suunnittelijat osaavat tehdä näyttävää jälkeä myös yksinkertaisin konstein."
Rakennusliike Skanskalla työskennellessään Pahkala oli kymmenen vuoden ajan mukana kehittämässä liike- ja toimitiloja Helsinkiin.
"Siellä suuret yritykset haluavat erottautua, joten monet kohteet edustavat tavallista kiinnostavampaa arkkitehtuuria. Usein leikitään myös rakennuksen muodolla."
"Antti-Matti Siikalan piirtämä Soneran toimitalo Elimäenkatu 5:ssä on jäänyt erityisesti mieleeni hienon, miehisen arkkitehtuurinsa vuoksi."
Oulussa kokemus on osoittanut, että jos asunnon ostajille tarjoaisikin vaihtoehdoksi uutta, erikoista ja kunnianhimoista, useimmat päätyvät turvalliseen normiratkaisuun uskallus- ja kustannussyistä.
"Täkäläiset kiinteistösijoittajatkin ovat aika varovaisia sen suhteen, millaisiin kohteisiin he lähtevät ja millä tuottovaatimuksilla", sanoo Pahkala.
"Jaksan silti uskoa kehitykseen, varsinkin kun meille on tulossa tavallisuudesta poikkeavaa tarjontaa muun muassa Lasaretinväylän varteen ja Lyötylle."
Raimo Pahkala muistelee hymyssä suin, miten he päättivät taannoin päästää vähän mielikuvitusta valloilleen Kaakkurissa.
Pohjapiirustukset mietittiin porukalla inspiraation vallassa uusiksi, kylpyhuonekin saattoi olla vino ja sijaita keskellä asuntoa.
"Olimme todella ylpeitä aikaansaannoksestamme, mutta ennakkomarkkinoinnissa saimme vain kolme yhteydenottoa potentiaalisilta asiakkailta, jotka hekin katosivat kommentoiden suunnitelmia mielenkiintoisiksi."
Artikkelin lähde Kaleva