Artikkelin lähde Kaleva
Esko Aho Kaleva
Oulu "Oulussa kannattaisi miettiä, millä tavalla kaupunki edustaa pohjoisuutta ja miten talvi on meillä läsnä", sanoo oululainen arkkitehti Miia Mäkinen.
Kaupungista löytyy paljon torinrannan portaiden tapaisia kesäpaikkoja, minne ihmiset kokoontuvat. Parhaimmillaan tilat mahdollistavat monenlaisen oleskelun ja tekemisen. Torinrannassa istuskellaan aurinkoisina päivinä mielellään veden äärellä.
"Talvella ihmiset katoavat jonnekin, vaikka vuodenajan ei pitäisi olla este. Yritämme piilottaa talven ja rakentaa kesätiloja talven keskelle. Talvesta pitäisi mieluummin oppia löytämään voimavaroja rohkeasti ja kekseliäästi."
Viime vuonna Mäkinen sai Suomen arkkitehtiliiton nuoren arkkitehdin Wuorio-palkinnon, joka jaetaan vuosittain arkkitehtipäivien yhteydessä ansiokkaimmaksi arvioidun diplomityön tekijälle.
Mäkinen valmistui Oulun yliopistosta keväällä 2011. Hänen diplomityönsä aihe oli Elämyksellinen matkailukeskus Lapin luontoon - Kaamoksen hiipivää hämärää, yöttömän yön lumoavaa valoa.
"Tutkin ja pohdin, mitä elämyksellisyys tarkoittaa arkkitehtuurissa. Miten sitä voi suunnitella, miten nimenomaan matkailuarkkitehtuuria kannattaisi kehittää eteenpäin."
Tällä hetkellä Mäkisen työpaikkoja ovat Arkkitehdit m3 Oy ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto, jossa hän ohjaa harjoitustöitä.
Mäkinen löytää Oulusta viimeisten kymmenen vuoden ajalta myös muutamia arkkitehtuuriltaan ansiokkaasti toteutettuja rakennuksia.
Listalle pääsevät yliopiston arkkitehtuurin osaston päärakennus Apaja, Pyhän Andreaan kirkko Kaakkurissa, Ritaharjun monitoimitalo, valmistumassa oleva vanhusten palvelutalo Tuirassa, Kastellin monitoimikoulu ja parhaana kaikista Oulu 10 -virastotalo ydinkeskustassa.
Nämä rakennukset nousevat ympäristöstään esille laadukkaina, oivaltavina ja toteutukseltaan korkeatasoisina.
"Yhteistä niille on myös se, että ne ovat syntyneet arkkitehtuurikilpailujen kautta. Kilpailut ovat ehdottomasti paras tapa löytää ratkaisuja sellaisiin paikkoihin, joissa yhdistyy monia osatekijöitä ja haasteita."
Mäkinen ihmettelee, miksei Oulun keskusta-alueen merkittävissä hankkeissa hyödynnetä kilpailuja. Esimerkiksi matkakeskuksen, Arinan uuden Valkee-kauppakeskuksen ja torinrannan suunnitelmat ovat syntyneet muilla tavoin.
"Arkkitehtuurikilpailulla ei määritetä hankkeen hintaa. Ylipäänsä suunnittelun kustannukset muodostavat vain muutaman prosenttiyksikön kokonaisbudjetista. Suunnittelusta säästäminen on murusten säästämistä. Suunnittelulla ja siihen käytetyllä ajalla on kuitenkin suora vaikutus lopputuloksen laadukkuuteen."
Ouluun kaivattuja maamerkkejäkin voi rakentaa monella eri tavalla. Rakennuksen korkeus ei saisi olla itseisarvo, eikä erikoisuus välttämättä tarkoita vaikeita muotoja ja lähtökohtia.
Erottuuko Oulu millään tavalla edukseen, jos tänne tulee tornitaloja? Korkeita rakennuksia näkyy maailmalla joka paikassa.
"Voisimme tarkemmin miettiä erilaisia keinoja ja laatua. Elämme pohjoisessa ja meillä on sen kautta jotain ainutlaatuista tarjottavaa. Ei kannata tyytyä muualta kopioituihin ratkaisuihin tai yrittää muuttaa kaupungin keskustaa sisätilaksi."
Nuorten arkkitehtien piirissä yksi päivän sana on algoritminen suunnittelu ja siihen liittyvä kolmiulotteisen mallinnuksen yhdistäminen tuotantomenetelmiin.
Algoritmisessa suunnittelussa luodaan vapaita muotoja tietokoneavusteisesti. Rakenteet ja osat pystytään tuottamaan suoraan mallista. Mäkisen kurssikaveri Toni Österlund on ollut mukana tuomassa tätä arkkitehtuurisuunnittelun lajia Suomeen ja Ouluun.
Rakennustietosäätiö myönsikin Österlundille ja nykyään Helsingissä vaikuttavalle Eero Lundénille nuorten arkkitehtien Pietilä-palkinnon 2012.
Lundénin ja Österlundin uusilla menetelmillä suunnittelema Ligna-messupaviljonki oli esillä Ligna Hannover 2009 -messuilla.
Turkuun valmistui 2011 kulttuuripääkaupunkivuoteen liittynyt Pudelma-paviljonki. Kyseessä oli New Yorkin Columbia-yliopiston ja Oulun yliopiston yhteistyöprojekti.
Arkkitehtien työtilanne elää rakennusalan suhdanteiden mukana. Tällä hetkellä se on kohtalainen.
"Emme rämmi ihan alimmassa suossa, mutta arkkitehdeista ei ole sellaista pulaakaan, että alueellamme tarvittaisiin lisäksi rakennusarkkitehti (AMK) -koulutusta, jota Oulun seudun ammattikorkeakoulu suunnit-telee."
Miia Mäkinen pitää yliopiston tarjoamaa opetusta laadukkaana. Se ei häviä millään tavoin Suomen mittakaavassa eikä laajemmassakaan. Yksi Oulun voimavaroista on keskustassa sijaitseva pieni, mutta hyvin toimiva yhteisö.
"Kyseessä on luova, taiteellinen ala, jossa tärkeää ovat tietysti myös tekniset ratkaisut ja niiden toteuttaminen käytännössä. Jos luovuutta pääsee toteuttamaan opiskeluaikana, sille kyllä löytyvät kanavat ja keinot käytännön työelämäs-säkin."
Artikkelin lähde Kaleva