Artikkelin lähde Kaleva
Niina Hentilä
Jukka Leinonen kuvat
Kaleva
Oulu "Tämä ei ole mikään tavallinen kylä", martinniemeläinen kyläaktiivi Liisa Takalo hymyilee.
Aikoinaan Martinniemi oli Haukiputaan suurin kylä.
Martinniemen kulta-aikana 50- ja 60-luvuilla sahalla oli parhaimmillaan 1 300 työntekijää ja kylän väkiluku oli noin 5 000 asukasta.
Kylällä oli 20 kauppaa, kaksi elokuvateatteria, kolme tanssipaikkaa, puoli tusinaa kahvilaa tai ravintolaa, oma poliisi ja putka, posti, pari pankkia, lääkärin vastaanotto, apteekki.
Lista on pitkä.
Sataman vuoksi kyläläiset tottuivat suuren maailman menoon. Ulkomaalaisten merimiesten vierailu naapurustossa oli arkipäivää.
"Kylän henki on pikkuisen erilainen kuin muualla. Tämä ei ole mikään maalaiskylä, vaikka palvelut ovat vähentyneet", Liisa Takalo sanoo.
Hän kuvailee kylää hengeltään edelleen teollisuuspaikaksi.
Väkilukukin on lähtenyt jälleen nousuun. Martinniemessä on noin 2 200 asukasta, ja lisää taloja rakennetaan koko ajan.
Nykyisin kylässä on yksi kauppa, baari ja pari kampaamoa. Kunnan tarjoamista palveluista jäljellä ovat ainoastaan päiväkoti, koulu ja kirjasto.
Viimeksi mainittu tosin enää toistaiseksi: nyt kirjastokin on joutunut lakkautuslistalle.
Martinniemen kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Irja Lahdensivu on murheissaan kirjaston lakkautusuhasta.
Kyläyhdistys, johon Takalokin kuuluu, on ryhtynyt kamppailemaan kirjaston säilyttämisen puolesta.
Kylän kirjasto sijaitsee koulurakennuksessa, eikä ole kooltaan suuren suuri.
Lainamäärät ovat kuitenkin olleet kohtuullisia: vuonna 2012 kirjastossa tehtiin yli 21 900 lainausta. Se on kirjastonhoitajan Tuula Heiskarin mukaan enemmän kuin esimerkiksi Kellossa.
Kyläyhdistys järjestää kirjastolla keskiviikkona 13. marraskuuta tilaisuuden, jossa kylän taiteilijat - sarjakuvataiteilija Jyrki Mäki, kirjailija Joni Skiftesvik ja lauluntekijä Jukka Takalo - kertovat kirjaston merkityksestä omalle taiteilijanuralleen.
Myös päättäjiin on yritetty vaikuttaa.
"On sanottu, että kirjastojen pitäisi olla asukastupien tai koulujen yhteydessä. Meillä se on jo koulun yhteydessä", Lahdensivu muistuttaa.
Kirjastonhoitaja Heiskari ei hämmästynyt lakkautusuhasta.
"Mikään ei tule enää yllätyksenä. Myös 90-luvun laman aikaan puhuttiin kirjastojen lakkauttamisesta. Kirjastot ovat sellaisia, joita voidaan helposti vähentää. Ne eivät ole pakollisia", hän sanoo.
Jos kirjastotoiminta lopetettaisiin Martinniemessä, lähimpään kirjastoon olisi matkaa seitsemän kilometriä.
Kyläyhdistyksen mukaan aikuisille ja työikäisille se ei aiheuttaisi ongelmia, mutta lapsille ja autottomille se tuottaisi vaikeuksia.
"Martinniemeläisten luonteeseen ei kuulu se, että vaaditaan liikoja. Olemme tyytyväisiä nykyiseen kirjastoon, vaikka se pieni onkin. Emme vaadi mitään lisää. Haluamme vain säilyttää kirjaston nykyisellään", Lahdensivu sanoo.
Artikkelin lähde Kaleva