Artikkelin lähde Kaleva
Markku Rättilä Kaleva
Oulu "Ovatko koulun vakuutukset kunnossa", kysyy Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen tiistaina Oulun normaalikoulun johtavalta rehtorilta Kari Kumpulaiselta.
"Ovat", Kumpulainen vastaa, ja show voi alkaa.
Salintäysi oppilaita ja opettajia jännittää, miten kemistitaustaisen Lajusen temput onnistuvat. Tuleeko juhlasalin kattoon reikä, niin kuin Lajunen leikillään ennakoi.
Yhdessä assistenttinsa, kemian laitoksen yliopistolehtorin Minna Tiaisen kanssa Lajunen tekee seoksen koeputkeen, ja kohta siitä tuprahtaa metrien korkeuteen jotakin. Yleisö on ihastuksissaan, mutta kattoon ei tule reikää.
Mitähän putkesta mahtoi tulla, jotakin savuako, kuten monet epäilevät? Ei, vain vesihöyryä.
Lajusen "taikashow" oli osa normaalikoulun Back to school-tapahtumaa, joka puolestaan liittyy Oulun opettajankoulutuksen 60-vuotisjuhlallisuuksiin. Normaalikoulu on yliopiston harjoittelukoulu.
Tiistaina opettajankoulutusta esiteltiin myös avoimin ovin. Tarjolla oli muun muassa vanhoja koululauluja ja yhteisöllisen tekstiiliteoksen valmistusta.
Professori Reijo Heikkinen luennoi Oulun opettajankoulutuksen vuosikymmenistä. Hän muistutti, kuinka tärkeä tekijä koulutuksen aloittaminen vuonna 1953 oli Pohjois-Suomelle.
"Se paransi merkittävästi opettajatilannetta pohjoisessa, myös syrjäseuduille saatiin päteviä opettajia."
Opettajankoulutuksen historiaan liittyy olennaisesti myös sen ensimmäinen rehtori Aatto Kaljunen.
Hän toi Heikkisen mukaan Ouluun akateemiset traditiot. Kaljunen aloitti muun muassa vuonna 1953 vappuperinteen, jossa opiskelijat lakittavat Frans Mikael Franzénin patsaan tämän nimikkopuistossa.
Kaljunen halusi kohottaa opettajakorkeakoulun statusta verrattuna seminaareihin, jollaisia oli muun muassa Kajaanissa ja Torniossa.
Oulun opettajakorkeakoulun päästyvaatimuksena oli ylioppilastutkinto, kun seminaareihin pääsi kansakoulupohjalta.
Oma lukunsa oli ylioppilaskunnan vuosina 1954-55 toteuttama "Operaatio Lohkare", jolla kerättiin varoja opiskelija-asuntolan rakentamiseksi.
Siinä myytiin ovelta ovelle malmilohkareita ja kirjeensulkijamerkkejä.
Operaation loppuvaiheessa yhtenä keräyksen vetäjänä toimi Martti Ahtisaari.
"Siitä taisi alkaa Ahtisaaren yhteiskunnallinen ura", Heikkinen sanoo.
Keräyksen 35 miljoonan markan tuotolla rakennettiin Koskikeskuksessa sijaitseva Domus Botnica.
Merkkipaaluja historiaan mahtuu paljon muitakin, kuten harjoittelukouluprojektit, hajallaan olevan toiminnan kokoaminen yksiin tiloihin, toiminnan laajentuminen ja monipuolistuminen sekä lukuisat akateemiset tapahtumat.
Erimielisyyksiäkin historiasta löytyy, alkaen toiminnan painotuksista ja Kajaanin yksikön lakkauttamisesta.
Opettajankoulutuksen juhlallisuudet huipentuvat perjantaina, jolloin normaalikoulun Koskelan toimipiste vihitään käyttöön ja vietetään iltajuhlaa.
Artikkelin lähde Kaleva