Oulu

Esko Aho Kaleva
Oulu Käytännön arkkitehtuurissa on kärjistetysti sanottuna kaksi pääsuuntaa: nukkumalaatikoiden rutiininomainen kokoaminen betonikennostoista ja vanha käsityöllinen rakennustaide.
Oululainen arkkitehti Lauri Louekari edustaa jälkimmäistä modernein luomumaustein. Hän on pitkän uransa aikana suunnitellut vain yhden betonirakennuksen.
Luonnonläheisestä modernismista on itse asiassa tullut yksi nykyarkkitehtuurin valtavirroista.
Viime kuussa Louekarin Rovaniemen pohjoispuolelle suunnittelema Villa Valtanen esiteltiin Ranskan tv:n viitoskanavalla ja Siikajokivarren Sauna Moisala Wall Street Journalin arkkitehtuurisivuilla.
Esimerkkinä hyvästä kaupunkirakentamisesta Louekari mainitsee Oulun vanhan kauppahallin, joka on palvellut tehtävässään pitkään ja kauniisti.
"Se ei ole korkea eikä suuri. Samalla kaavalla voisi tehdä myös uutta puuarkkitehtuuria, joka sopii kaupungin ja kävelijän mittakaavaan."
Oululle leimallista rakennustyyppiä edustaa myös Jurveliuksen talo kauppahallia nurkittain vastapäätä.
"Se on fragmentti vanhasta Rantakadun rakennuskannasta. Ensimmäinen kerros on kiveä ja toinen kerros puuta. Näissä taloissa alas sijoittuvat kaupat ja kahvilat, toisessa kerroksessa asutaan."
Liikenneinsinööri Mauri Myllylä on Louekarille merkittävin Oulun kaupunkikuvaan vaikuttanut ihminen viime vuosikymmenien aikana. Myllylä aukaisi silloilla Oulujoen suiston ihmisten nähtäväksi ja koettavaksi.
"Nyt on luontevaa ympäröidä suisto elämällä. Saamme siitä kaupungin oman sisäjärven. Toppilansaari on jo rakennettu. Parhaillaan taloja nousee höyrymyllyn puoleiselle rannalle."
Hienoille paikoille vesistön ääreen rakentamisessa on kuitenkin se vaara, että alueesta tulee harvojen ja valittujen etuoikeus.
Kun asumiseen käytetään paljon rahaa, se voisi näkyä nykyistä selvemmin arkkitehtuurin laadussa.
"Kohteet toteutetaan urakoitsijavetoisesti, jolloin neliöhinnat nousevat korkeiksi, vaikka rakennukset edustavat vain hyvää keskiluokkaa. Vastaavilla summilla voisi saada aikaan todella persoonallistakin jälkeä", Louekari sanoo.
"Oman kaupungin mahdollisuuksien kehittämisessä on luovuudelle paikka. Nykyhetkeen päivitettyä Oulun koulua edustaa esimerkiksi Pikisaaren uusien kortteleiden sisäpihan puoli, joka on pohjoisen puukaupungin pihamiljöön uusi tulkinta."
Oulu on luonteeltaan kodikas pikkukaupunki, jota ei saa muutamalla tornitalolla miksikään muutettua.
"Se, mikä täällä on omaperäistä, arvokasta ja kehittämisen väärtiä, löytyy ihan jostakin muualta kuin eritasorampeista ja tornitaloista", Louekari pohtii.
Meidän pitäisi osata ennakkoluulottomammin nähdä, ettei kannata luoda tusinajäljitelmää nykyajan kaupunki-ihanteesta.
Silti kestävän kehityksen ajattelu ei Louekarinkaan ajatusmaailmassa aja kaiken edelle.
"Vanhana oulunkoululaisena näen asiat niin, että tärkeintä arkkitehtuurissa on kulttuurillisen itsenäisyyden tunne. Sillä saamme jotakin aikaan, olipa tyylisuunta mikä tahansa."
Moderni arkkitehtuuri elää, uudistuu ja voi hyvin. Se sisältää myös vahvoja regionalistisia liikkeitä ympäri Eurooppaa.
"Mekin voisimme samalla tavoin ammentaa ideoita omasta ympäristöstämme."
Monet metropolit pyrkivät takaisin pikkukaupungin elämään suurten keskeisten puistojen ja kävelykeskusten avulla.
"Oulussa on jo molemmat. Hupisaaria voi oikeutetusti pitää yhtenä Suomen hienoimmista keskuspuistoista."
Taidemuseon vieressä ja vanhan sähkölaitoksen kohdalla tapahtuva uudisrakentaminen sopii Lauri Louekarin ajatusmaailmaan tietyin varauksin.
"Kunhan pysytään ihan kategorisesti pois itse puistosta eikä lähdetä nakertamaan sitä pikkuhiljaa. Houkutus on varmasti suuri."

Artikkelin lähde Kaleva