Artikkelin lähde Kaleva
Esko Aho Kaleva
Oulu Rakennusliiton oululaisella toimitsijalla Seppo Lopakalla on pitkän linjan kirvesmiehenä käytännönläheinen suhde kaupunkirakentamiseen.
"Kannatan kaikkea sellaista, mikä sopii ympäristöön ja mistä liittomme jäsenet saavat töitä. Miksei myös tornitaloja", Lopakka määrittelee.
Oulussa hänen silmänsä kuitenkin lepäävät sellaisissa rakennuksissa kuin vanha Puistola Otto Karhin puiston laidalla ja hotelli Holiday Innin kortteli kirkon vieressä, jossa yhdistyvät uudehko rakennus ja Ynnin vanhan toimitalon kuoret.
Nettikeskusteluissa arkkitehdit saavat usein sapiskaa suunnittelun laadusta. Kansanmiesten mielestä heidän pitäisi kysyä kirvesmiehiltä, miten kunnollisia taloja tehdään.
"No, joo...", Lopakka kommentoi oman ammattikuntansa puolesta.
"Jokainen pysyköön lestissään. Tarvitsemme yhtä lailla arkkitehteja, insinöörejä, rakennusmestareita kuin kaikenlaisia käsin tekemisen ammattilaisia."
Toisaalta käytännön osaaminen ei välttämättä ole aina suunnittelijoiden vahvin avu.
"Kun työskentelin mittamiehenä, piti välillä kysyä insinööreiltä tai arkkitehdeiltä, miten olette tarkoittanut tämän tehtäväksi. Silloin saattoi tulla vastaukseksi, että ’en tiedä, ratkaiskaa itse’."
Rakennustyömailla vallitsee nykyään kaikenkattava kiire, mistä aiheutuu muun muassa laatuongelmia. Kenellekään ei jää aikaa suunnitella ja toteuttaa kunnolla.
"Kun kiireellä tehdään, niin kattoja sortuu ja rakenteet kastuu. Esimerkiksi betonin kuivumisaikaa ryhdytään laskemaan vasta sitten, kun on saatu katto päälle, seinät ympärille sekä lämpö noin +15 asteeseen. Betonihan kuivuu vain sentin paksuudelta viikossa noissa olosuhteissa", Lopakka kertoo.
"Kysymys kuuluu, ehtiikö kaikki kosteus poistua ennen pintamateriaalien asennusta ja rakennuksen käyttöönottoa. Yksi ratkaisu olisi huputtaa rakennustyömaat. Ruotsissa huputtamisessa ollaan meitä pidemmällä."
Lopakan mielestä kuukauden parin lisäaika parantaisi heti laatua, mutta kohteeseen sijoittaneet yleensä odottavat tuottoa mahdollisimman pian eikä mistään ylimääräisestä haluta maksaa.
Hällä väliä -tyyli ei loppujen lopuksi ole kenenkään etu, minkä takia laadusta keskustellaan rakennustyömaiden kahvipöydissä usein.
"Suomalainen rakentaja on velvollisuudentuntoinen eikä hän halua tehdä tahallaan huonoa jälkeä. Paha kello myös kuuluu kauas ja hutiloimalla työt kyllä loppuvat nopeasti. Nousukausina esiintyy enemmän pikavoiton yrittäjiä. Onneksi uusi veronumerosysteemi on jo karsinut harmaita tekijöitä."
Urakoiden pilkkominen aiheuttaa ongelmia, kun sama porukka ei tee asioita alusta loppuun. Silloin ei aina ole selvää, kenen pitäisi vastata rajavaiheista.
Uusiin rakennusmateriaaleihin perehdyttäminen on Lopakan mukaan niin ikään Suomessa kehnolla tasolla. Rakentajien koulutukseen ei varata aikaa riittävästi, jos ollenkaan.
"Materiaaleja vain tulee kaupasta työmaille, joissa niitä pitäisi kiireen keskellä heti osata käsitellä ja asentaa."
Vasemmistoliittoon kuuluva Lopakka istuu myös Oulun rakennuslautakunnassa, joka käsittelee Arinan Valkee-kauppakeskuksen rakennuslupaa ensi viikon keskiviikkona tai ylimääräisessä kokouksessa seuraavalla viikolla.
Lautakunnan edellisessä kokouksessa puhuttiin jo pitkään Isonkadun kattamisesta ja mahdollisesta sulkemisesta kauppakeskuksen kohdalta. Mielipiteitä sinkoili puolesta ja vastaan, mutta Lopakka uskoo rakennusluvan kaikesta huolimatta menevän läpi.
"Osa rakennuslautakunnan jäsenistä vastustaa nimenomaan Valkeen kadulle tulevaa osaa. Minun mielestäni kauppakeskus sopii keskustaan ja tuo alueelle lisää elävyyttä."
Kaavassa mainittu Isonkadun "valokate" ei Lopakan kielenkäytössä tarkoita pelkkää lasia, vaan sitä, että valo pääsee läpi. Suljetun osan molempiin päihin on suunniteltu leveät ovet.
"Tuulikaapit on pakko rakentaa läpivedon estämiseksi. Loppujen lopuksi käyttäjät määräävät, pysyvätkö ovet auki, jos siellä ruvetaan rikkomaan ja sotkemaan. Ehkä jatkossa katetaan koko korttelinpätkä. Sellaisiakin suunnitelmia on jo esitetty."
Rakennusmiehet päätyvät tuon tuosta tiedotusvälineissä lama-ajan mannekiiniksi. Vaikka nostokurkia näkyy kaupungin siluetissa, asuntoja ja kauppakeskuksia nousee, karu totuus on se, ettei Oulun kaltaisessa kasvukeskuksessakaan kaikille rakennusalan ammattilaisille riitä tällä hetkellä töitä.
Lokakuun tilaston mukaan Oulussa talonrakennusalan työvoimasta on työttömänä 17,7 prosenttia, mikä on vähän korkeampi luku kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
"Silti rakennusala vetää edelleen nuoria, mistä olen erityisen ylpeä. Rakennuspuolelle on vaikeampi päästä opiskelemaan kuin esimerkiksi lukioon. Hakijoita on viime vuosina ollut yli tuplasti aloituspaikkoihin nähden."
Artikkelin lähde Kaleva