Karhula tyrmää Arinan Valkean

Liisa Laine Kaleva
Oulu Oulun kaupungin eläkkeellä oleva asemakaavapäällikkö Matti Karhula arvostelee suorin sanoin Arinaa ja Oulun kaupunkia tuoreimmassa blogissaan.
Jos kauppakeskus Valkean rakennuslupa hyväksytään siinä muodossa kuin hakemus on tehty, rikotaan Karhulan mukaan sekä asemakaavaa että maankäyttösopimusta.
Kaiken lisäksi tuloksena olisi Oulun rumin talo, roimii Karhula.
"Arina jyrää ja virkakoneiston eliitti peesaa. Huonoa jälkeä syntyy, vaikka hyvää kaupunkia sanotaankin tavoiteltavan."
Arinan toimitusjohtaja Veli-Matti Puutio suhtautuu Karhulan kritiikkiin rauhallisesti: "On hyvä, että kauppakeskus Valkean rakennuttaminen herättää runsaasti erilaisia mielipiteitä, onhan kyseessä kokoluokaltaan mittava ja oululaisia laajasti koskettava kehittämishanke."
Hän vakuuttaa, että Arina toteuttaa kaikki hankkeet aina lakien, asetusten, kaavan, sopimusten ja lupien mukaisesti.
Karhulan mukaan pääsuunnittelijan kirjaama luettelo kaavasta poikkeamisista on kuitenkin pitkä.
"Oulun rakennusvalvonta kuittaa kaavan vastaisuudet vähäisiksi. Sen tietää rakennusvalvontakin. Tietänevät myös, että pahasti keskeneräisen ja asemakaavan vastaisen suunnitelman hyväksyminen rakennusluvaksi romuttaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen menettelyn. Samalla Oulun kaupunki menettää uskottavuutensa rakentamisen ohjaajana. Näyttävät ajattelevan, että huonompikin Oululle kelpaa."
Rakennusvalvonnan päällikön Tapani Mäkikyrön mukaan poikkeamat voidaan tulkita "vähäisiksi poikkeamiksi" rakennuksen kokoon, monimuotoisuuteen ja kaavan pikkutarkkuuteen nähden. Rakentamisen kokonaiskerrosala jää alle kaavan rakennusoikeuden määrän.
"Kokemus on osoittanut, että mitä yksityiskohtaisempi asemakaava laaditaan, sitä varmemmin siitä joudutaan poikkeamaan toteutuksen vähän viipyessä ja suunnittelijan vaihtuessa. Yleensä isoissa laajoissa hankkeissa joudutaan poikkeamaan vähäisessä määrin väljästäkin asemakaavasta."
Mäkikyrön mukaan on harmillista, että liikkeellä on kuvia, työmaan aidassakin, vanhentuneista suunnitelmista, jotka eivät vastaa nykyvaihetta.
"Juuri julkisuuteen nousseessa Isonkadun kohdassakin muun muassa katteen aukkoisuus on lisääntynyt ja otsan rakenne keventynyt. Ja hankkeessa on kysymys paljosta muustakin kuin kadusta. Puolen korttelin alueella on paljon arvioitavia työstettäviä julkisivuja ja yksityiskohtia. Kokonaisuuden kanssa on tehty paljon työtä myös rakennusvalvonnassa."
Puution mukaan Arina luottaa rakennuttajana pääsuunnittelijan ja virkamiesten asiantuntemukseen.
"Valkean suunnittelun yksityiskohdat syntyvät pääsuunnittelija UKI Arkkitehdit Oy:n ja Oulun kaupungin virkamiesten tiiviillä yhteistyöllä."
Ristiriita kilpistyy Isonkadun kattamiseen. Karhulan mukaan kaupungin avainhenkilöt esittävät nyt Arinan aloitteesta muutoksia maankäyttösopimukseen.
"Muutosmiesten logiikka sanoo, että muutetaan käsite läpinäkyvä kate, termiksi valokatteinen, joka voidaan sopuisasti tulkita umpikatoksi?"
Nykyisen asemakaavapäällikön Mikko Törmäsen mukaan hänen edeltäjänsä ei näytä muistavan sitä, että jossain vaiheessa asemakaavan valmistelua lasikate on jo korvattu tietoisesti sanalla "valokate".
"Muutosta oli valmistelemassa myös Karhulan Matti. Jos olisi ehdottomasti haluttu vaatia, että valokatteinen tila toteutetaan lasisena, se olisi voitu kaavassa niin määrätä."
Maankäyttosopimuksesta ei neuvottele rakennusvalvonta. Mäkikyrön mukaan kesäkadun kattamisasia on noussut esille korttelihankkeiden keskusteluissa ja maankäyttösopimuksesta vastaava kaupunkiorganisaatio on valmistelemassa sopimuksen muutosta luottamusmiesten päätettäväksi.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva