Renne Nikupaavola. Suomentaja Renne Nikupaavola kuoli 25.10. Raahessa. Hän oli syntynyt Viipurissa 16.8.1936.
Jo varhaisessa lapsuudessaan Renne joutui perheensä mukana lähtemään synnyinseudultaan evakkomatkalle sodan alta. Nimismies-isän ammatti kuljetti sittemmin perhettä eri puolille Suomea, mutta suurimman osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan Renne vietti Helsingissä.
Nikupaavola kirjoitti ylioppilaaksi Helsingissä ja opiskeli yliopistossa sekä Helsingissä että Bonnissa Saksassa. Hän kuitenkin keskeytti opintonsa vähän ennen valmistumista ja siirtyi työelämään.
Helsingissä Nikupaavola tutustui 1956 tulevaan vaimoonsa Marjattaan. Pari vihittiin 9.12. 1961.
Stadin kundista tuli raahelainen 1975, kun Marjatta halusi palata lapsuusajan kesälomamaisemiin Pyhäjoelle sukulaisten läheisyyteen. Uudeksi asuinpaikaksi valikoitui Saloinen, sillä Raahessa oli paljon isompi kirjasto kuin Pyhäjoella, ja Nikupaavola tarvitsi kirjastoa työhönsä.
Työllä oli merkittävä sija Nikupaavolan elämässä. Hän suomensi intohimoisesti, tarkasti ja kriittisesti kirjailijoiden hengentuotteita jopa poimien ja korjaten epäjohdonmukaisuudet alkuperäisteksteistä.
Työssään tärkeimpänä hän piti hyvää suomen kieltä, joka oli ehdoton perusedellytys osaavalle ja oivaltavalle käännöstyölle. Nikupaavola suomensi kirjallisuutta saksasta, englannista, ruotsista, italiasta, tanskasta ja norjasta.
Lähes 300 kirjaa tuli suomalaisten luettaviksi hänen suomentaminaan, mutta ehkä tunnetuimmaksi hän tuli Tex Willerin kääntäjänä italiasta suomeksi vuosikymmenten ajan.
Nikupaavola suomensi myös mm. Ken Parkeria, Aku Ankkaa, Shokki-lehteä ja Korkeajännitystä. Sarjakuvat olivat kuitenkin vain välipaloja kirjojen suomentamisen ollessa hänen todellinen intohimonsa.
Nikupaavola tuli raahelaisille hyvin tutuksi Raahen Seudun pakinoitsijana lähes 30 vuoden ajan. Sattu sanottavaa -palstaa luettiin hartaasti. Nikupaavola tutki ajan ilmiöitä ja uutisia pohtien asioita ytimekkäissä kolumneissaan. Tuolloin Raahen Seudun mielenkiintoisinta luettavaa olivat mielestäni Rennen pakinat.
Pitkä, osin yksinäinenkin puurtaminen suomennosten parissa tuli yllättävästi huomioitua 6.12.2012 presidentin myöntämällä Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan I-luokan mitalilla kultaristein.
Nikupaavola tunnettiin laajalti kirjallisesta annistaan, mutta elämäntavaltaan hän oli jokseenkin erakko. Työ vei osansa ja rakas harrastus lukeminen osansa.
Nikupaavola oli erittäin älykäs, herkkä ja monitaiteellinen persoona, joka soitti pianolla jazzia, lauloi, maalasi akvarelleja ja Helsingin vuosinaan myös piirsi pilakuvia myyden niitä eri julkaisuihin. Hän kirjoitti myös novelleja. Huumorintaju, luovuus ja verbaliikka olivat hänen tavaramerkkejään
Eristyneisyys piti kuitenkin nämä lahjat suurelta yleisöltä piilossa.
Tita Haapajoki
Artikkelin lähde Kaleva