Artikkelin lähde Kaleva
Riitta Taulavuori Kaleva
Oulu Vanha maatila parisensataa vuotta vanhoine rakennuksineen Seluskanjärven rannalla Oulun Ylikiimingissä on mitä oivallisin ympäristö punoa jännityskirjan juonta.
Tätä mieltä on ainakin vastikään toisen dekkarinsa julkaissut Piia Kaikkonen, 39.
"Varsinkin luonto kasveineen ja eläimineen tässä ympärillä on tärkeä inspiraation lähde. Päivittäin käydään koirien kanssa kävelyllä metsässä. Ja talvella tietysti hiihtämässä."
Ulkoilu ylipäätään on Kaikkoselle samoin kuin hänen kuvataiteilijapuolisolleen Sampo Kaikkoselle tärkeä henkireikä.
Koiria perheessä on kolme, Pablo, Frida ja Muru, ja ne ovat enemmän tai vähemmän monirotuisia. Tuorein tulokas, Muru, on löytökoira ja se muutti Kaikkosten kotiin elokuussa. Lisäksi katraaseen kuuluvat burmankissasisarukset Mona ja Lisa.
"Myös muista eläimistä on haaveiltu. Esimerkiksi kesäksi on tulossa hoitoon lampaita."
Muhoksen yläkoulussa toimistosihteerinä työskentelevän Piia Kaikkosen tie dekkarikirjailijaksi ei ole ehkä se tyypillisin.
Ensimmäistä kirjaa tehdessään Kaikkonen ei aluksi edes miettinyt sen julkaisua, vaan hän halusi kirjoittaa ennen muuta itselleen. Toista kirjaa tehdessä alkoi jo jännittää: oliko ensimmäinen kirja vain onnenkantamoinen? Täyttäisikö jatko-osa lukijoiden odotukset?
"En ole koskaan haaveillut ryhtyväni kirjailijaksi enkä ole koskaan harrastanut kirjoittamista, en pöytälaatikkoon enkä muutenkaan. Olen kuitenkin aina ollut innokas lukemaan, ja varsinkin dekkareista olen tykännyt."
Suosikkikirjailijoikseen ylitse muiden Kaikkonen mainitsee Agatha Christien ja Colin Dexterin. Erityisesti häntä kiinnostavat kirjoissa vahvat henkilöhahmot. Väkivallan vyörytys ei niinkään nappaa.
"Jossain vaiheessa aloin vain ihmetellä sitä, miten joku pystyy kirjoittamaan kirjan. Miten ne kaikki ihmiset, miljööt ja juonet syntyvät ja tulevat ikään kuin eläviksi? Millainen se koko kirjoittamisen prosessi on?"
Eihän siinä lopulta auttanut muu kuin ottaa oma mielikuvitus avuksi ja lähteä kokeilemaan. Käytännössä kokeilu tarkoitti sitä, että Kaikkosen illat ja viikonloput alkoivat kulua tietokoneen äärellä.
Piia Kaikkosen mies sai lukea esikoisen vasta valmiina. Samoin kävi toisen kirjan kohdalla.
"Kyllä minä tietysti puhuin hänelle kirjoittamisestani ja myös kyselin, mitä mieltä hän oli juonesta ja henkilöhahmoista. Ja mies myös auttoi, kun henkilöhahmoille piti keksiä nimiä."
Päähenkilönsä Piia Kaikkosen nimesi kuitenkin itse.
Kaikkosen dekkareiden Kuoleman varjon (2012) ja Rakkaiden lapsien (2013) päähenkilönä ei ole ollut poliisi tai etsivä, vaan oululaistaustainen toimittajanalku Hessu Laine.
Päähenkilö edustaa Kaikkosen mukaan ennen muuta arkirealismia. Tuoreimmassa kirjassa päähenkilö alkaa selvitellä nuorten tyttöjen katoamisia.
Kirjastoissa ja erilaisissa lukupiireissä vieraillut Kaikkonen kertoo saaneensa myönteistä palautetta päähenkilönsä tavallisuudesta. Myös juonen toiminnallisuutta on kiitelty.
"On palautteissa on pohdittu sitäkin, mahtaako se Hessu jäädä ikuiseksi poikamieheksi."
Ja tämähän selviää kenties seuraavissa seikkailuissa?
"Kyllä olisi ainakin vielä yksi dekkari tarkoitus tehdä. Asiasta on keskusteltu alustavasti kustantajankin kanssa."
Artikkelin lähde Kaleva