Arja Mikkola Kaleva
Oulu "Tämä on minulle viiden tähden hotelli", huokaa maaliskuusta asti Kalevan uudessa painotalossa Oulun Ruskossa työskennellyt sveitsiläinen Sepp Odermatt Ferag AG:lta.
"Kymmeneen vuoteen en ole päässyt näin hyvään rakennukseen. Kun tulimme, meillä oli valoa, vettä, ovia ja ikkunoita."
Normaalisti painotalo tarkoittaa asentajien saapuessa vain paria seinää. Välillä uusille koneille sataa, välillä ne peittyvät pölyyn.
"Pahinta on betonipöly, koska sitä ei saa koneesta pois", Odermatt kertoo.
"Täällä on pukeutumistilatkin", säestää saksalainen Waldemar Dorn, joka saapui kesäkuussa Ouluun asentamaan Manroland-websystems GmbH:n painokonetta.
Kummallakin pääasentajalla on yli 20 vuoden kokemus painohalleista ympäri maailmaa. Dorn on ollut mukana 60 painotornin asennuksessa, lähinnä Yhdysvalloissa ja Englannissa. Oulussa painotorneja pystytettiin neljä. Silti ei Oulu ole ollut mikään helppo kohde.
Koneenrakentaja on samaan aikaan saneerannut puolet työvoimastaan. "Kollegat ovat vaihtuneet ja kaikkea on täytynyt selittää alusta alkaen puhelimessa."
Ennen lähtöään Dorn lupaa vielä tarkistaa, että asiakas tuntee olonsa varmaksi koneen kanssa. "Meillä on jo tietty laatu, mutta rutiini puuttuu", hän selittää. Ilman rutiinia ei pysty pitämään aikatauluja.
Odermatt on viettänyt viimeiset 12 vuotta Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Hän on pystyttänyt kerralla tusinankin linjan kuljetus- ja työstölaitteistoja.
Oulussa linjoja on kaksi. "Tähän maailman-aikaan tämä on kyllä iso kohde", Odermatt sanoo.
Osa kuljettimista kiemurtaa katonrajassa kuin keltainen, vinkura selkäranka.
"Osaamme taittaa lehteä kaksi tai kolme kertaa pienempään kokoon, leikata, paketoida, sisäänpistää, niputtaa. Tämä on kokonaisvaltainen järjestelmä."
Erityisen hienoa on hänestä se, että Oulussa kuljetus- ja työstökonelinja touhuaa sekä rinnakkain painokoneiden tahtiin että itsekseen.
Niinpä kun rotaatio painaa 90 000 lehteä tunnissa, kuljetuskone voi tarvittaessa jatkaa lehden eri osien väliinpistoa jopa puolta hitaammin.
Samainen järjestelmä hoitaa myös pakettien pintaan osoitelaput koodeineen. Postituskoodi määrää senkin, mille seitsemästä ulko-ovesta erikokoiset lehtipaketit suunnistavat löytääkseen oikeaan kuljetusautoon.
Odermatt arvioi, että oman alan liiketoiminta vähenee. "En usko, että tämä johtuu vain internetistä. Myös journalismin pitää muuttua taas paremmiksi."
Augsburgista tuleva Dorn kertoo lukevansa lehtiä etenkin kahviloissa. "Luen paperista mieluummin kuin ruudulta."
Luzernista Keski-Sveitsistä kotoisin oleva Odermatt taas lukee mieluiten "vakavamielisiä" sveitsiläislehtiä.
Molemmat luottavat siihen, että niin sanomalehti kuin painoalakin tulevat säilymään. Juuri siksi he asentavat joustavasti kysyntään mukautuvia laitteita.
Uusia hybridimuotojakin on ollut työn alla. Odermatt on asentanut esimerkiksi Turkissa järjestelmiä, jotka verhoavat paikallisen sanomalehden kiiltävien kansien väliin. "Se näyttää jalolta."
Dorn matkaa seuraavaksi Tampereelle Alma Medialle ja sen jälkeen Yhdysvaltoihin kaventamaan painokoneen leveyttä. "Paperi on niin kallista."
Odermatt taas odottaa tietoa siitä, viekö asennustyö häntä seuraavaksi Kiinaan vai Afrikkaan.

Artikkelin lähde Kaleva