Artikkelin lähde Kaleva
Arja Mikkola Kaleva
Oulu Oululainen Nestix Oy on tärkeä lenkki konepajateollisuuden tuottavuuden kohottajana. Oulun teknologiakylän ensimmäinen yritys panostaa vientiin. Metalliteollisuuden ohjausjärjestelmiä tarvitaan myös valtavien risteilijöiden kokoonpanossa.
Viime vuosi oli Nestixille ennätysvuosi ja kuluvana vuonnakin 38 työntekijän yritys kurottaa uudestaan kolmen miljoonan liikevaihtoon.
"Ensi vuodesta tulee hyvä. Paljon isoja projekteja", kertoo myynti- ja markkinointijohtaja Timo Salmu.
Kauppa siis käy, vaikka asiakkaiden päätökset ovatkin alkaneet venyä.
"Myynnin eteen täytyy tehdä töitä entistä enemmän. Ennen päätöksiä tehtiin puheiden perusteella, nyt kaikki täytyy näyttää", sanoo hallituksen puheenjohtaja Hannu Käkelä.
"Kaikki melskeet on selvitty läpi", Käkelä toteaa.
Nestix on perustettu 1982. Seitsemän Oulun yliopiston konetekniikan opiskelijaa asettautuivat ensimmäisinä teknologiakylän tuolloisiin tiloihin, meijerin laboratorioon.
Yrityksen nimi tulee nesting-sanasta. Se viittaa levynosien sijoitteluun tiiviisti teräslevylle, jolta osat leikataan. Kyse on siis vähän samasta, mihin piparkakkujen leipojakin pyrkii.
Alkuun yritys keskittyi esimerkiksi hissikuilujen koneelliseen suunnitteluun. Oli aivan uutta, että ohjelma teki yhtäkkiä saman, mihin aikaisemmin tarvittiin teknisiä piirtäjiä.
"Tuottavuus on kasvanut valtavasti. Joutavanpäiväinen työ pois", Käkelä toteaa.
Nykyään yritys keskittyy valmistukseen. Tuotannonohjaus auttaa paitsi säästämään aikaa ja materiaalia myös viimeistelemään kappaleita, reunojen hionnasta porauksiin ja hitsauksiin.
"Ennen laatu oli sitä, että pätevät tekivät asioita, se oli kunnia-asia. Enää se ei ole välttämättä niin, vaan laatua täytyy seurata, jäljittää ja tarkastaa", Käkelä sanoo.
Suomessa Nestixillä on 80 prosenttia markkinoista konepajoissa sekä metallia leikkaavissa teräspalvelukeskuksissa.
Myös junavaunujen, porauslautan tai laivan rakentajien aika on kallista.
"Hallitsemme lohkotuotantoa kaikilla Suomen ja Ranskan STX:n telakoilla", Käkelä kertoo.
Toimitukset lähtevät ajallaan, kun ohjelmisto ohjaa vaikkapa laivalohkon hitsaajaa alusta loppuun. Yksi laivalohko - niitä voi olla 220 kappaletta - tarkoittaa noin 25 metriä kanttiinsa. Yhden suurristeilijän runkoon taas uppoaa 500 000 osaa.
Suomessa kehitetyt metallituotannon järjestelmät toimivat mallina maailmalla.
Niin Baltia, Venäjä kuin Aasiakin haluavat tuotantoa tukevia ohjelmistoja exel-taulukoiden sijaan.
Vientiin menee jo 40 prosenttia liikevaihdosta. "Meidän järjestelmiemme tarve kasvaa", luottaa Juha Räsänen, joka siirtyi maaliskuussa - Rautaruukin ja Elektrobitin jälkeen - Nestixin toimitusjohtajaksi.
Nestix perusti pari vuotta sitten myyntikonttorin Pekingiin. "Kiinalaiset haluavat vain viimeisintä teknologiaa", Kiinassa asunut Räsänen sanoo.
Tavoitteena on, että liikevaihto lähes tuplaantuu 2014 ja henkilöstön määrä nousee puoleensataan.
Tuotekehitys aiotaan pitää Oulussa, missä yritys on valloittanut yhden teknologiakylän rivitaloista.
Artikkelin lähde Kaleva