Poemin kaksi vaihtoehtoa - yksityistä rahaa tai pillit pussiin

Esko Aho Kaleva
Oulu "Tämä ei ole tietenkään hyvä tilanne, kun ainoa yleisavustuksen myöntäjä esittää säätiön avustuksen lakkauttamista", kommentoi oululaisen Poem-säätiön asiamies Pasi Pirttiaho.
Säätiö edistää, kehittää, tukee ja ylläpitää elokuva- ja mediateollisuutta ja -kulttuuria Pohjois-Suomen alueella.
Vuodesta 2011 lähtien säätiön kunnallisesta rahoituksesta on päätetty osana Business-Oulu-liikelaitoksen talousarviota. Tänä vuonna se tarkoittaa yhteensä 185 000 euroa, josta perusrahoitusta on 125 000 euroa ja projektiluonteista rahoitusta 60 000 euroa.
Business-Oulun johtaja Juha Ala-Mursula esitti torstaina kokoontuneelle liikelaitoksen johtokunnalle, että Business-Oulu rahoittaisi vuonna 2014 ainoastaan Film Arc 2.0 -projektin (Filmikaari) omarahoitusosuuden 30 000 euroa.
Vuonna 2015 ja siitä eteenpäin Poemin rahoitusta ei enää osoitettaisi Business-Oulun budjetista.
"Kaupungin rahoitus on jatkunut Poem-säätiölle ja sitä edeltäneelle hankevaiheelle melko korkealla tasolla jo 13 vuotta. Toiminta ja muu ulkopuolinen perusrahoitus tai tulonhankinta lukuun ottamatta kaupungin avustuksen varassa saatuja EU-hankerahoituksia ei ole kehittynyt säätiön omien, eri vaiheissa tehtyjen kehittämissuunnitelmien mukaisesti", Ala-Mursula perustelee.
"Koko sektori ei voi toimia julkisella tuella, vaan yksityistä rahaa pitäisi saada enemmän mukaan. Siinä emme ole onnistuneet. Meille jäisi ensi vuosi aikaa katsoa, voisimmeko saada asiat hoitumaan jollakin muulla tavalla. Tässä on myös mahdollisuus kasvattaa toimintaa, mutta en usko, että nykyisellä asetelmalla luovat alat lähtevät nousuun."
Ala-Mursulan mielestä nyt olisi muun muassa tunnustettava se tosiasia, ettei Oulu ole ihan keskiössä perinteisten elokuvien tekemisessä ja että elokuvatuotantojen hankkiminen alueelle on "aikalailla marginaalihommaa".
"Pelialan tapahtumia on tullut enemmän ja sillä alalla on tehty paljon hyvää työtä. Jatkossa täytyy satsata enemmän omiin tuotantoihin, jotka lähtevät mainosvideoista, pienistä pätkistä, animaatioista ja 3D:stä."
Pasi Pirttiaho näkee Poemille jäävän nykyisessä tilanteessa tasan kaksi vaihtoehtoa.
"Voimme yrittää kerätä rahoitusta ympäröivistä kunnista ja muualta kuin Oulun kaupungista, vaikka se on ollut haasteellista tähänkin asti tietäen kuntien taloustilanteen. Silloin pyrkisimme tarjoamaan palveluitamme myös laajemmassa maantieteellisessä mittakaavassa."
"Toinen vaihtoehto on lyödä pillit pussiin. Jos emme saa rahoituspohjaamme uudistettua hyvinkin ripeässä tahdissa, se tarkoittaa, että kaupungin meille myöntämä 170 000 euron laina maksetaan säätiön pääomasta säätiön lakkauttamisen yhteydessä."
Säätiön lakkauttamisesta päättäisi sen valtuuskunta.
"Meillä on työ- ja palvelu-sopimuksia, joten ihan sormia napsauttamalla toimintaa ei voi ajaa alas. Lisäksi hallinnoimme kahta EU-hanketta, joista toinen on kansainvälinen. Siinä on mukana ruotsalaisia ja norjalaisia. Mikäli säätiön valtuuskunta ja hallitus toteavat, että tuulimyllyjä vastaan ei kannata enää tällä alueella tapella, meidän pitää myöskin etsiä hankkeille kotipesä."
Säätiön tulorahoitus pohjautuu perustajajäsenten myöntämään toimintatukeen, opetusministeriön alueellisten av-keskusten rahoitukseen, EU-hankkeiden kautta tulevaan rahoitukseen sekä paikallisilta ja alueellisilta yhteistyökumppaneilta tulevaan yksityiseen ja julkiseen rahoitukseen.
Poemin kokonaisrahoitus oli viime vuonna noin 500 000 euroa. Summa vaihtelee vuosittain hanketoiminnan perusteella.
"Kaupungin lainan takaisinmaksuaikataulu asettaa säätiölle suuria haasteita, koska hankehenkilöstöä ei voi hyödyntää säätiön omaan kehittämiseen liittyvässä toiminnassa", selvittää Pasi Pirttiaho.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva