Kivinaamojen rankempi hymy

Carita Forsman Kaleva
Oulu "Kun basisti kuulee rumpalin tekemää musiikkia, niin sehän kiinnostaa erityisesti, koska siinä on oma poljentonsa ja rytmiikkansa. Rumpalimme halusi tehdä sen vielä grunge-tyylillä englanniksi, joka on minulta jäänyt kokonaan paitsioon. Halusin siis kokeilla, miten se minulta taittuu", juttelee raahelaislähtöinen basisti Kari Nylander, Kapa, jonka monet muistavat Zen Cafésta.
Nylanderin viittaama rumpali on Jukka Isotalus, joka aikoinaan vaikutti haapajärveläisessä Lehtivihreät-yhtyeessä.
"Tapasimme jokunen vuosi sitten, eikä meillä kummallakaan ollut enää vakituista bändiä, joten päätimme laittaa hynttyyt yhteen", Nylander jatkaa.
Syntyi rankempaa rockia soittava Bayon Face, jonka esikoisalbumi Sandro julkaistiin marraskuun 9. päivänä.
Isotaluksen ja Nylanderin lisäksi joukkoon liittyi myöhemmin Army- ja Troublehounds-yhtyeissä soittanut Samuli Penttinen sekä soolokitaristi Roy Heino.
Nylander tietää, että suuren yleisön kiinnostus kohdistuu etenkin häneen, nimenomaan Zen Cafén takia.
"On kai se mullakin oikeus tehä musiikkia", hän parahtaa, mutta jatkaa hyvillä mielin.
"Ei minulla ole tietenkään mitään sitä vastaan, etenkin jos se tuo lisää keikkoja tai myy levyjä enemmän", hän virinistää.
Uunituore levy oli valmiina jo viime maaliskuussa, ja sen ensisingle Sandro’s Song julkaistiin 21. maaliskuuta.
"Päätimme järkisyistä siirtää julkaisua syksyyn, koska eihän kesällä kannata julkaista mitään, varsinkaan minkään uuden bändin."
Jo nyt levy on saanut mukavan vastaanoton ja viimeisin singlejulkaisu Hard to Handle on ehtinyt soida radiokanavilla. Biisit ovat pääosin syntyneet Isotaluksen ideoista, ja sanoituksissa on avustanut Penttinen, mutta jokainen ryhmän jäsen on antanut oman panoksensa.
"Bändissähän on oikeasti kysymys muustakin kuin soittotaidosta. Oikeiden tyyppien löytyminen ja keskenään toimeen tuleminen kuuluu lopputuloksessa. Pitää pystyä luottamaan siihen, että kaikki tekee parhaansa. Ettei kukaan päästä itseään liian helpolla ja tuudittaudu siihen, että muut tekee puolesta", Nylander tietää, ja aivan kokemuksesta.
Levyn on tuottanut Miitri Aaltonen ja apuna on ollut Zen Cafén ja PMMP:n pitkäaikainen luottomiksaaja Janne Röning.
"Pyysimme Jannea kuuntelemaan ulkopuolisena, että onko tässä mitään järkeä. Joskus saattaa bändiin iskeä kollektiivinen hulluus omasta mahtavuudesta, mutta Janne korviin pystyimme luottamaan sataprosenttisesti. Hän myös uskalsi sanoa, jos siinä ei ollut järkeä", juttelee basisti.
Zen Café ilmoitti vuonna 2008 virallisesti jäävänsä tauolle. Kari Nylanderin bassonsoitto tyssäsi siltä erää siihen.
"Ensimmäisen puoli vuotta istuin kotona tekemättä mitään. Ja olin kieltämättä hieman ihmeissäni, että mihin tässä ryhtyisi, koska takana oli poikien kanssa 15 tiivistä vuotta", hän sanoo nyt, viisi vuotta myöhemmin.
"Mutta niin se vaan näyttää olevan, että kun on ikänsä soittanut, niin ei sitä muutakaan osaa, eikä halua tehdä", hän jatkaa.
Bayon Face syntyi halusta tehdä musiikkia ja soittaa - päästä keikoille ja levyttää. Sillä tiellä ollaan komeasti.
"Kyllä, takaisin pakettiautossa istutaan", Nylander virnistää.
Mutta bändin nimen taakse kätkeytyy ajatusta.
"Yllättäen Bayon Face nimi on minun keksimäni idea", Nylander naurahtaa.
"Bayon tulee buddhalaisesta temppelistä Kambodžan Angkorissa. Siinä hymyilee valtava kivinaama ja se kuvastaa sitä, kun buddha vaipuu nirvanaan."



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva