Näkymä nuotiopaikalta mäntyiseltä kalliorinteeltä on kuin postikortista. Vielä muutama vuosi sitten lampi oli kasvillisuuden valtaama lätäkkö. Nyt kuvan siitä voisi painaa vaikkapa kuntaa esittelevän mainoslehtisen kanteen. Kelpaa siinä merijärvisten polskutella aurinkoisina kesäpäivinä.
Järvestä löytyi vaatimattoman näköinen kilpukka -niminen kasvi, josta kunnostusvaiheessa oli muodostua melkoinen riesa. Se ja toinen kasvi - tylppälehtiviita - saivat työt hetkeksi seis. Nyt kilpukka kirjoitetaan jo isolla alkukirjaimella, sillä paikkakunnan upouusi liikuntahalli sai sen nimekseen.
Lammen kunnostus oli hikinen urakka. Ikään kuin sään haltija olisi halunnut sanoa jotain.
"Kun piti olla kylmä talvi, oli lauhaa. Kun toivottiin kuivaa kesää, oli märkää. Ja kun tarvittiin sadetta, oli kuivaa", kuvailee diplomi-insinööri
Kun vuosien työ saatiin lopulta siihen vaiheeseen, että lammen voitiin antaa vesittyä, vettä ei tullut. Talven lumesta ei irronnut vettä riittävästi eikä sitä tullut taivaaltakaan. Vesi jouduttiin pumppaamaan traktoripumpuin läheisestä Uitonojasta.
Vuosikymmenten saatossa Lahdenlampi rehevöityi maatalouden ravinteiden ja asutuksesta valuneiden jätevesien seurauksena. Vettä lammessa oli vajaat puolitoista metriä, hyllyvän pohjalietteen paksuudeksi mitattiin parisen metriä.
Järvessä ei voinut uida, saatikka kalastaa.
"Kasvillisuus oli alkanut itse ruokkia itseään. Ravinnearvot olivat valtavan korkeat. Lampi oli kasvanut melkein umpeen", Kaija Eskola kuvailee.
Vähävetisen pitäjän kirkonkyläläiset joutuivat käymään uimassa Pyhänkosken ja Mehtäkylän kalliolouhoksilla. Rohkeimmat uskaltautuivat kastelemaan itseänsä Pyhäjoessakin.
"Tämä tuli tarpeeseen. Se on yksi parhaista hankkeista, mitä meillä on ollut. Kesällä täällä oli ihmisiä uimassa jatkuvasti. Vielä nyt syksylläkin vesi näyttää niin kirkkaan väriseltä", Kaija Eskola kehuu.
Lahdenlampi on kuitenkin haavoittuvainen. Lampeen laskevan puron virtaama on niin olematon, että pienetkin ravinnepitoisuudet siinä ovat iso osa virtaamaa; vettä ei riitä ravinteiden lantraukseen.
Jo nyt on ryhdytty toimiin ravinnelähteiden tukkimiseksi. Kaija Eskola kertoo kunnan ihmisten pohtivan lähitienoon kiinteistöjen omistajien kanssa, miten jätevesiasiat saadaan kuntoon. Kun läheiseltä maatilaltakaan ei pitäisi tulla valumavesiä enää, vaara alkaa olla ohi.
Kunnostustöitä joudutaan jatkamaan vielä parina kolmena kesänä.
"Vesikasvillisuutta täytyy niittää. Mutta jos veden syvyys säilyy nykyisellään, haitallisten vesikasvien kasvu lakkaa", Viinikkala sanoo.
Lahdenlampi on kuin ison Merijärven kuivatuksessa hattuhyllylle jäänyt järvi."
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>