Kulttuuri koulun joka tunnille

Riitta Mäkelä

OULU ”Kun koulu lähti mukaan Koulun ja kulttuurin yhteistyöhankkeeseen, me avattiin koulun opetussuunnitelma”, kertoi oululaisen Hintan koulun rehtori Leena Saarela keskiviikkona Oulun lääninhallituksen sivistysosaston järjestämässä seminaarissa Oulussa. Tilaisuudessa kerrattiin ja välitettiin kokemuksia Opetushallituksen Koulun ja kulttuurin yhteistyöhankkeesta 1998-2001.

”Fysiikka ja lyriikka voi kohdata”, kertoi opetusneuvos Pirjo Sinko Opetushallituksesta esimerkkinä erään koulun konkreettinen oivallus siitä, miten kulttuuri kuuluu kouluun. Kulttuuri ei ole vain koulun juhlien, vaan koulun jokapäiväisen arjen, jokaisen tunnin asia.

Opetushallituksen vetämänä Koulun ja kulttuurin yhteistyöhanke päättyy 17 kokeilukunnassa, mukana muun muassa Oulu ja Sievi.

Ideoihin ja koulun uutta luovaan opetukseen innostava opaskirja Koulun ja kulttuurin yhteistyöstä on valmisteilla Opetushallituksessa. Hanketta sivuava, kulttuuriperinnön ja ympäristökasvatuksen opetukseen kannustava Suomen Tammi+ jatkuu ja siihen toivotaan kaikkia kouluja mukaan www.edu.fi/projektit/tammi -sivujen kautta.

Työsuunnitelmiin

Hankkeet tulevat ja menevät. Mutta opetuksen perustasolla, itse kouluissa koulun ja kulttuurin yhteistyö jatkuu ja etenee. Jos niin halutaan - se on paljon yhteisen tahdon asia.

Jokainen koulu voi tehdä samoin kuin Hintan koulussa tehtiin. Mietitään yhdessä oppiaineiden kohdalla, miten opetus ja sisältö voidaan nivoa kulttuurin alueille, kuvataiteisiin, musiikkiin sanataiteeseen, teatteriin, elokuvaan ja niin edelleen. Otetaan yhteistyökumppaneiksi kulttuuritoimi, muita oppilaitoksia ja yhdistyksiä. Opitaan luovasti ja elämyksellisesti, tekemällä yhdessä. Viedään koulun ja kulttuurin yhteistyöasiat - paitsi koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin - myös osaksi koulun lukuvuosittaista työsuunnitelmaa.

Verkostot toimivat

Koulun ja kulttuurin yhteistyöhankkeessa Oulussa tiivistettiin koulujen ja kulttuurin yhteistyötä ja muodostettiin sille pysyvä verkosto. Ja nyt tätä Oulun mallia sovelletaan muuallakin, esimerkiksi Jyväskylässä.

Oulussa teatterilla, museoilla, kirjastolla, musiikilla sekä Nuoriso- ja kulttuurikeskuksella on kullakin kouluyhteistyöstä vastaava henkilö. Heillä on apunaan oman alansa yhteistyöryhmät ja he ovat yhteydessä koulujen kulttuuriyhdyshenkilöihin.

Vaikka verkosto on pysyvä, se ei ole paikalleen jämähtänyt, vaan jatkuvasti muotoutuva ja ideoiva. Sähköpostiyhteydet ja www-sivut ovat erinomainen työväline.

Oulun kaupunginkirjaston ja koulujen ennestäänkin tiivistä yhteistyötä on tänä vuonna ryydittänyt valtakunnallinen Kirjaseikkailuvuosi 2001. Koulujen ja kirjaston yhteistyönä kehitettyjä Lukudiplomeja otetaan kaiken aikaa käyttöön myös muissa kunnissa. Perusopetuksen kirjallisuuden opetussuunnitelma on erinomainen työn perusta Oulun kaikissa kouluissa.

Kulttuuri tavoitteisiin

Koulun ja kulttuurin yhteistyöhanke on tuottanut joukon erinomaisia tavoitteita. Esimerkiksi Lapinlahden kunnassa asetettiin tavoitteeksi: Jokaisella lapsella ja nuorella on kulttuuriharrastus.

Tässäpä on tavoitetta kaikille muillekin. Työllä tavoitteen puolesta on mittaamattoman suuri merkitys lapsen ja nuoren oppimiselle ja identiteetin kehittymiselle, koko maailmankuvan muotoutumiselle.

Oulun kulttuuristrategiaan on sisältynyt jo vuodesta 1994: Tehdään Oulusta lasten ja nuorten kulttuurin keskus. Koulun ja kulttuurin yhteistyö auttaa tuon tavoitteen toteutumista yksilötasolla, lapsen ja nuoren omakohtaisessa oppimisessa ja elämässä.

Yhteisiä elämyksiä

OULU Oululaisessa Toppilan kuvataidepainotteisessa lukiossa nivottiin syksyllä 2001 yhteen oppiaineet, kulttuurin alueet, yhteistyö Lapin yliopiston taiteiden laitokseen sekä leirikoulu. Lähdettiin etsimään Särestön henkeä Kittilään taiteilija Reidar Särestöniemen maille ja museoon.

Matkaa edelsi koulussa yhteisesti työstetty projektisuunnitelma. Ja matkan tuloksia ovat rikkaat oppimiselämykset, oppiainerajoja ylittävä yhteistyö, yliopisto-opiskelijan opinnäytetyö, jokaisen oppilaan projektityö sekä näitä tuotoksia esittelevä ja oppilaiden koostama, koululla parhaillaan esillä oleva näyttely.

Koulun itsenäisyyspäiväjuhlassa Särestön henki tulee ilmoille koulun ilmaisutaidon ryhmän esityksenä. Näyttely siirtyy tammikuussa 2002 Särestöön ja helmikuussa Rovaniemelle.

Oululaisessa Myllytullin koulussa puolestaan pohdittiin, miten koulun kivipintaista pihaa voisi elävöittää. Rahoja olisi vasta joskus. Eräs oppilas sanoi, miksi pohtia, enhän vuosien päästä ole enää koulussakaan. Kun asiaa ei koeta omaksi, ollaan välinpitämättömiä.

Koulu pisti toimeksi Oulun ympäristökeskuksen kanssa: Tehdään pihalle pajumajoja, majoihin taikakaluja ja maalataan pihalle kiviä.

Alkoi matka ihmiskunnan muistin pohjalla oleviin esihistoriallisiin asumuksiin ja niiden turvaamiseen amuletein. Oppilaat saivat asiantuntijalta oppia pajun työstämisestä ja sen erilaisista sidontatavoista. Hupisaarten valikoidut pajupuskat muuttuivat kahden päivän aikana monenmuotoisiksi majoiksi, jotka kunniakulkueena kannettiin koulun pihalle.

Taikaesineet koottiin puusta, luusta, sulista, langoista ja nahkapaloista. Kansatieteilijä olisi nähnyt monia viitteitä kauas historiaan. Muinaiskoti oli turvattu, ystävät ihastelivat ja viholliset olisivat varmaan perääntyneet. Maalatut kivet muodostivat pajumajoihin johdattavia polkuja.

Myllytullin koulun pajuprojekti huipentui Euroopan rakennusperintöpäivänä kaikkien yhteiseen majaseminaariin.

Pajuprojekti opetti, että kulttuuriperinnön ja ympäristötietouden elämyksellisessä oppimisessa ja opettamisessa on rajana vain kaikkien osapuolien mielikuvitus ja yhteistyö. (RM)

Riitta Moilanen

Muinaiskodissa. Oulun Myllytullin koulun oppilaiden kuluvaan lukukauteen on kuulunut kivipihan elävöittäminen. Projekti synnytti majoja. Muinaishenkisen pajumajan oviaukossa tervehtivät nykykodin koristekukat.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva