Palvelujen turvaaminen pakottaa yhdistymään

Haapajärvi ja Pyhäjärvi kaavailevat terveydenhuollon siirtämistä yhteiselle osakeyhtiölle

Ilkka Lappalainen

PYHÄJÄRVI Vaikeudet järjestää perusterveydenhuollon palvelut ovat ajamassa Haapajärven ja Pyhäjärven kaupungit yhdistämään terveydenhuoltonsa. Parhaillaan tehdään alustavia selvityksiä perustaa osakeyhtiö tuottamaan kummankin kaupungin tarvitsemat palvelut.

Kaikkien perusterveydenhuollon palveluiden ostaminen kunnan ulkopuolelta on vielä harvinaista. Esimerkkejä on vasta nimeksi: Oulunsalo hankkii palvelut sairaanhoitopiiriltä ja länsiuusimaalainen Karjaa puolestaan Folkhälsanilta.

”Tämän kokoinen terveyskeskus on liian pieni ja haavoittuvainen. Suuremmassa yksikössä on puskurikapasiteettia enemmän”, perustelee Pyhäjärven johtava lääkäri Ilkka Winblad kaupunkinsa valmiutta rakentaa yhteistyötä naapurin kanssa.

Valtio ei tähän saakka ole osoittanut suurta kiinnostusta siihen, miten perusterveydenhuolto on järjestetty, kunhan se on järjestetty. Vasta viime aikoina, kun monella kunnalla on ollut vaikeuksia selviytyä lakimääräisistä velvoitteistaan, ollaan herätty pohtimaan toimintojen järjestämistä uudella tavalla.

Kunta vastaa terveydenhuollosta

Hiljattain Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Jussi Huttunen arvioi julkisuudessa perusterveydenhuollon yksikköjen olevan liian pieniä. Hänen mielestään 20 000 asukasta on sopiva pohja toimivalle terveyskeskukselle.

Parhaillaan on menossa kansallinen terveysprojekti, joka selvittää terveydenhuollon hallinnon ja toimintojen rakenteita sekä rahoitusta. Lääkintöneuvos Martti Rissanen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo tässä yhteydessä nousevan esille vaihtoehtoiset tavat tuottaa palveluita.

Rissanen huomauttaa Suomen terveysjärjestelmän lähtevän siitä, että kunnalla on vastuu terveydenhuollon järjestämisestä. ”Se voi päättää, mistä se hankkii palvelut, eli tuottaako itse vai ostaako yksityiseltä vai toiselta kunnalta vai onko mukana kuntayhtymässä.”

Tilat ja väki vuokrataan

Viime vuosikymmenellä vallinneen laman jälkimainingeissa kunta toisensa jälkeen halusi ottaa terveydenhuollon omiin hoteisiin. Elettiin uskossa, että itse järjestettynä palvelut olisivat edullisempia ja niiden kustannusten kehitys paremmin hallittavissa kuin useamman kunnan muodostamissa kuntainliitoissa.

”Oli virhe hajoittaa kuntainliitto. Hajottamiselle ei ollut toiminnallista perustetta”, Ilkka Winblad toteaa ja sanoo ilmaisseensa jo tuolloin eriävän mielipiteen Pyhäjärven ja Kärsämäen välisen liiton purkamiselle. Myös Haapajärvi, jonka kanssa nyt ollaan menossa kimppaan, oli aikaisemmin liitossa Reisjärven kanssa.

Yhteistyö kuntien kesken ei katkennut kuntainliittojen purkuun. Tänään niillä on yhteinen päivystys; vuoroilloin ja -öin päivystetään joko Haapajärvellä tai Pyhäjärvellä. Kokemukset siitä ovat rohkaisevia.

Osakeyhtiömallia Winblad perustelee tavoitteella löytää liitolle mahdollisimman kevyt organisaatio. Yhtiön hallitukseen tulisi edustaja kummankin kaupungin hallituksesta, terveydenhuollosta päättävästä lautakunnasta sekä vastaavat lääkärit. Lisäksi tarvitaan toimitusjohtaja huolehtimaan kokonaisuuden toiminnasta.

Lautakuntien tehtäväksi tulee kartoittaa tarvittavat palvelut ja tehdä ostosuunnitelmat.

Yhtiö vuokraisi kunnalta sekä toimitilat että henkilökunnan. Työntekijät säilyisivät kuntien palkollisina; heidän työnantajansa ei muutu.

Omasta ei haluta luopua

Terveydenhuollon yhtiölle on tarkoitus keskittää kaikkien perusterveydenhuollon tehtävien lisäksi myös erikoissairaanhoidon ostot.

Sijaisjärjestelyt - niin lääkärien kuin hoitajienkin - luontuvat Ilkka Winbladin mukaan isossa yksikössä paljon paremmin ja taloudellisemmin kuin pienessä terveyskeskuksessa.

Tietoteknisen kehityksen arvioidaan antavan mahdollisuuksia tuottaa palveluita eri paikkakunnilla. Monet talouteen ja hallintoon liittyvät tehtävät kun eivät sido tiettyyn paikkaan.

Asiakkaalle Winblad uskoo uuden järjestelyn merkitsevän jopa palvelun parantumista. Lääkärit voivat erikoistua, kun heitä on useampia.

”Ongelmallisinta on sopia yhteistyön aloittamisesta. Kunnat pitävät tiukasti kiinni omistaan. Muutosvastarinta on luontaista”, Winblad myöntää.

Haapajärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eila Vilppola suhtautuu yhteistyösuunnitelmiin myönteisesti. Harjoitetaanko yhteistyötä osakeyhtiöpohjalla vai muussa muodossa, vaatii hänen mielestään kuitenkin selvittelyä.

”Tulevaisuudessa emme pärjää omillamme. On pakko tehdä jotain”, Eila Vilppola sanoo.

Potilaan etu. Johtava lääkäri Ilkka Winblad Pyhäjärveltä arvioi terveydenhuollon yhdistämisen kautta saatavan erityisosaamista alueelle, mikä nostaisi asiakkaille tarjottavan palvelun laatua.

Ilkka Lappalainen

Väki vanhenee. Asukasluvun lasku ja ikääntyvän väestön osuuden kasvu asettavat kasvukeskuksista etäällä olevien kuntien terveydenhuollon kovalle koetukselle.

Ilkka Lappalainen

Oulunsalossa kiitellään, Karjaalla kiroillaan

Ilkka Lappalainen

OULUNSALO Oulunsalo ja Länsi-Uudellamaalla sijaitsevat Karjaa ovat ostaneet terveydenhuollon palvelut ulkoa kolmisen vuotta. Siinä, missä Oulunsalossa kiitellään yhteistyötä palvelun tuottajan sairaanhoitopiirin kanssa, Karjaalla kirotaan kalliiksi käynyttä kimppaa Folkhälsanin kanssa.

Palvelujohtaja Paavo Pietiläinen Oulunsalosta arvioi palvelujen pelanneen hyvin; sijaisjärjestelyt ovat toimineet paremmin kuin ennen eikä lääkäreistäkään ole ollut pulaa.

”Resurssien lisäys ei ole tapahtunut kunnan kasvun mukaisesti. Tämä olisi ollut ongelma joka tapauksessa”, Pietiläinen toteaa. Oulunsalo kasvaa 300-400 asukkaan vuosivauhdilla.

Karjaan terveydenhuollon järjestämisen ongelmat liittyvät paikkakunnalla sijaitsevan Meltolan sairaalan pelastamiseen. Meltola ei sopinut alueelliseen, porrastettuun hoitomalliin, joten se päätettiin lakkauttaa.

Karjaalaiset eivät nielleet päätöstä. Kaupunki hankkiutui yhteistyöhön Folkhälsanin kanssa pelastaakseen sairaalan. Sairaala säilyi, mutta terveydenhuollon kustannukset kipusivat kaupungin kantokyvyn ulottumattomiin.

Ylilääkäri Elias Orvomaan mielestä suurin virhe oli, että kaupunki osin tunnepitoisista syistä osti sairaalan. ”Se oli liian iso pala pienelle kunnalle. Siitä kaikki lähti menemään pieleen.”

Karjaa teki 10-vuotisen sopimuksen Folkhälsanin kanssa. Folkhälsan laskuttaa kaupunkia käytön mukaan yksikköhinnoin.

”Folkahälsanilla ei ole erityistä porkkanaa säästää, koska se saa sitä enemmän rahaa, mitä enemmän tuottaa palveluita”, Orvomaa toteaa.

Parhaillaan neuvotellaan yhteistyön jatkosta. Karjaa haluaa siirtää osan tulosvastuusta Folkhälsanille. Tavoitteena on katkaista maksuautomaatti ja sopia rahamäärästä, jolla Folkhälsan tuottaa Karjaan tarvitsemat terveyspalvelut.

”Kun tehdään sopimuksia, on syytä katsoa tarkkaan taloudellinen puoli. Mihin kunnalla on oikeasti varaa”, Orvomaa heittää vinkkinä niille, jotka ovat ulkoistamassa terveyspalveluitaan.

Kalajoki onnistunut hyvin ohjauksessaan

Jari Niemi

KALAJOKI Runsaan 9 000 asukkaan Kalajoki toteuttaa potilaiden hoitoon ohjausta neliportaisen järjestelmän avulla. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rajakunta käyttää Oulun yliopistollisen sairaalan lisäksi Keski-Pohjanmaan keskussairaalaa sekä Oulaskankaan ja Raahen aluesairaaloita. Neljäs porras rakentuu ylilääkäri Urpo Hyödynmaan mukaan erikoislääkäreiden Kalajoella antamista palveluista.

”Gynekologi käy paikkakunnalla kerran viikossa ja lisäksi ostamme tarpeen mukaan psykiatrien, lasten psykologien, röntgenlääkäreiden palveluja. Aina, kun lääkäri voi liikkua, hinta tulee edullisemmaksi”, perustelee lastentauteihin itse erikoistunut Urpo Hyödynmaa.

Yksityislääkäreiden osuus jatkohoidon lähetteistä on viime vuosina ollut 35-40 prosenttia eli kuntalaiset käyttävät runsaasti yksityislääkäreiden palveluja. Toisaalta kunnan ja yksityislääkäreiden välillä on toimiva luottamussuhde.

Kalajoen erikoissairaanhoidon menot olivat perusturvajohtaja Kaarina Kursunkangas-Hourulan mukaan viime vuonna 2 774 markkaa asukasta kohti laskettuna. Koko maassa kustannukset olivat 3 369 markkaa ja Pohjois-Pohjanmaan kunnissa 3 170 markkaa asukasta kohti laskettuna. Pohjois-Pohjanmaan kuntiin verrattuna Kalajoki säästi näin 3,6 miljoonaa markkaa.

”Koko sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset olivat meillä asukasta kohti laskettuna 8 653 markkaa, kun ne Pohjois-Pohjanmaalla olivat 10 398 markkaa eli kustannusero oli Kalajoen hyväksi lähes 16 miljoonaa markkaa. Erikoissairaanhoidon lisäksi pystymme toimimaan edellisemmin, mutta silti laadusta tinkimättä päivähoidossa ja sosiaalityössä”, kertoo Kaarina Kursunkangas-Hourula.

”Erilaisia kokeiluja on käynnissä ympäri Suomen. Toki mekin pidämme hoksottimet avoinna ja seuraamme niiden tuloksia”, sanoo Urpo Hyödynmaa.

Asema rikkaus. Urpo Hyödynmaa ja Kaarina Kursunkangas-Hourula pitävät Kalajoen sijaintia maakuntien rajamailla pelkkänä rikkautena, kun on kysymys erikoissairaanhoidon menoista.

Jari Niemi

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva