Vanhan Raahen kaavassa liikaa rakennusoikeutta

Helge Murtovaara

RAAHE Asemakaavan päivittäminen ja vanhojen rakennusten korjaustaitoisten ammattimiesten kouluttaminen nousivat Vanha Raahe -iltapäivässä keskeisiksi toimenpiteiksi, joilla katsottiin olevan merkitystä vanhan kaupungin säilyttämisessä ja kehittämisessä.

Vuonna 1962 Raahessa ensimmäisen kerran nuorena ylioppilaana vanhoja rakennuksia tutkinut osastonjohtaja Pekka Kärki Museoviraston rakennushistorian osastolta katsoi, että kehittämistyö tulisi aloittaa erittelemällä kulttuurihistoriallisia arvoja. Hänen mielestä vanha kaupunki tarvitsee mittatilaustyönä tehtyä suunnittelua, koska tilanteet vaihtelevat jopa kaduittain huomattavasti.

”Kehittäminen vaatii tiukkuutta, malttia ja viisautta. Uskon, että yhteistyö Oulun yliopiston kanssa voisi muutamassa vuodessa tuottaa edullisesti harjoitustöinä erilaisia toimenpiteitä alueen kehittämiseksi. Muutamassa vuodessa teillä olisi hallussa mahtava asiakirja.”

Maankäyttöpäällikkö Tapio Tuuttila Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueidenkäytön osastolta muistutti kaavoituksen olevan jatkuvaa työtä myös vanhan kaupungin kaltaisilla alueilla. Jos kerrosneliöt tuottavat huonosti, on myös uskallettava tehdä päätöksiä ja luoda sellaiset pelisäännöt, joilla aluetta kehitetään.

Asemakaavassa paljon rakennusoikeutta

Yhden keskeisen ongelman Raahen vanhassa kaupungissa muodostavat vanhat asemakaavat, jotka edelleen sisältävät hyvin paljon rakennusoikeutta.

Arkkitehti Marianne Lehtimäki Museoviraston restaurointiyksiköstä katsoi alueen säilyttämispäätöksen syntyvän inventoimalla ja määrittelemällä niin alueen kuin rakennusten arvot sekä ohjaamalla niiden perusteella rakennuslupakäytäntöä.

”Kaavan tarkistaminen lähtee liikkeelle rakennusoikeuden uudelleen määrittämisestä.”

Kaupunginarkkitehti Irene Merikallan mielestä kaikkein tärkeintä ovat asukkaat. Jokaisen talon pitäisi pysyä asuttuna ja asuinympäristön tulee olla houkutteleva. Sen vuoksi pitäisi kiinnittää vielä enemmän huomiota julkiseen ympäristöön, katuihin ja muihin alueisiin.

Samaa mieltä oli Rantakadulle vanhan talon itselleen remontoinut pastori Pekka Nuutinen, joka kaipasi toimenpiteitä paikalleen lahoavien asumattomien rakennusten ja tyhjien tonttien poistamiseksi.

”Tyhjillään olevat tontit ja vanhat ränsistyvät talot antavat kielteisen kuvan alueesta. Meidän pitäisi lähteä kiireesti liikkeelle, mutta julkiset avustukset eivät ketään innosta tällaiseen työhön. Vanhojen rakennusten peruskorjaukseen pitäisi kouluttaa henkilöitä”, esitti Juhani Torvela.

Raahessa on puhuttu jo vuosia korjausrakentamis- ja varaosakeskuksen perustamisesta museon yhteyteen, mutta päätöksiä perustamisesta ei ole saatu aikaiseksi. Museoamanuenssi Eija Turusen mukaan tarvittaessa museon konservaattorilta voi kysyä apua ja neuvoja.

”Oulun kaupunki ja Museovirasto ovat perustamassa tällaista keskusta, mutta en tiedä kuinka paljon sieltä on apua tulossa meille tänne Raaheen.”

Timo Myllykoski

Uusvanhaa. Rantakadulle rakennetut uudet talot osoittavat uudisrakentamisen sopivan vanhaan Raaheen.

Timo Myllykoski

Vanhaa ja uutta. Cortenkadullakin vanha ja uusi rakennuskanta ovat sulassa sovussa.

Artikkelin lähde Kaleva