Artikkelin lähde Kaleva
Mylly suojaan tulvilta
Kalajoen pahimpiin tulvapaikkoihin rakennetaan suojauksia
Seppo Kangas
KALAJOKI Tyngän myllyn isäntä Raimo Hihnala myhäilee tyytyväisenä, kun ympäristökeskuksen kustantama kaivinkoneurakoitsija ruopii koneellaan myllyn alakanavaa auki. Se tietää sitä, että vesimyllyyn ei jatkossa nouse vettä muualle kuin sinne, mihin pitääkin.
”Tulvat ovat olleet jatkuvana riesana vuodesta 1985 lähtien, kun joessa aloitettiin lyhytaikaissäännöstely. Tulvavesi on noussut sisälle myllyyn 4-5 kertaa. Pahimmillaan vettä on ollut sisällä 1,5 metriä”, Hihnala kertoo.
Jokaisesta tulvasta myllyosuuskunta on kärsinyt noin 150 000 markan vahingot. Ne syntyvät rakenteisiin tulleista vaurioista ja ennen kaikkea siivouskustannuksista.
”Tämä on elintarvikkeiden tuotantotila, joten tulvaveden aiheuttama sotku pitää pestä pois erittäin tarkasti”, Hihnala mainitsee.
”Nyt on iso huoli poissa. Näillä parannuksilla tulvasta ei enää ole pelkoa”, Hihnala uskoo.
Jääpatotulvat pahimpia
Tyngän kosken pahimmat tulvat ovat johtuneet jääpadoista, joita syntyy kosken alapuoliseen suvantoon. Vettä on tulvinut myllyyn sekä ala- että yläkautta.
”Rakennamme nyt alakanavaan kaksi halkaisijaltaan 1,4 metristä putkea, joiden toiseen päähän tulee sulkuluukut. Tulva-aikana vesi ei pääse alakanavaa pitkin myllyyn”, rakennusmestari Juha Kursula Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta kertoo.
Lisäksi myllyn ympärillä olevaa tulvapengertä korotetaan metrillä. Keväällä on tarkoitus rakentaa myös myllyn yläpuolelle betoniset sulkuluukut.
”Tavoitteena on tehdä saada työt valmiiksi enne seuraavaa tulva-aikaa”, Kursula sanoo.
Hanke on määrä rahoittaa nelikantayhteistyöllä siten, että ympäristökeskuksen ja myllyosuuskunnan osuus on kummankin yksi kolmasosa, ja Kalajoen vesivoimaa hyödyntävät sähköyhtiöt Vattenfall sekä Vieska Energia vastaavat viimeisestä kolmanneksesta.
Hankkeen kustannusarvio on 750 000 markkaa.
”Jo viime kesänä koskessa tehtiin pieniä korjaustöitä, joilla pyritään vähentämään jääpatojen syntymisen riskiä. Sitä ei kuitenkaan voida kokonaan poistaa”, Juha Kursula kertoo.
Kosken parannustyöt liittyivät enemmän kalojen elinolojen parantamiseen kuin tulvasuojeluun, mutta samalla huomioitiin myös tulvavaikutukset.
Rinnetien kohdan suunnitelma kevenee
Toinen paha tulvapaikka Kalajoen alajuoksulla on niin sanottu Rinnetien alue Kalajoen keskustassa. Tulvavesi on kastellut useita omakotitaloja alueella ainakin kahdesti.
Rinnetien suojaamiseksi on laadittu pengerryssuunnitelma, jonka kustannukset olivat alun perin lähes 3 miljoonaa markkaa. Nyt suunnitelmaa pyritään keventämään niin, että kustannukset putoaisivat puoleen.
”Tavoitteena on päästä aloittamaan myös Rinnetien pengerrykset ennen ensi kevään tulvia. Työt aloitetaan yläosan pengerryksillä”, Juha Kursula mainitsee.
Rinnetien alueen suojeluhankkeen kustannukset jaetaan ympäristökeskuksen ja Kalajoen kunnan kesken.
Seppo Kangas
Putket kanavaan. Tyngän myllyn alakanavaan asennetaan putket, jotka varustetaan tulvaluukuilla.
Seppo Kangas
Odotettu hanke. Tyngän myllyn isäntä Raimo Hihnala uskoo, että tulvavahingoista päästään eroon suojausrakenteiden avulla.
Artikkelin lähde Kaleva