Käytännössä tasapeli

Kuntaliiton mukaan yhdistämispäätös on nyt Pattijoen kunnanvaltuuston käsissä

Anne Helaakoski

RAAHE Pattijoen yhdeksän äänen erolla syntynyt hylkäyspäätös kuntien yhdistämisestä on niin historiallisen tiukka tulos, että se tarkoittaa käytännössä tasatilannetta, tulkitsee varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitosta. Hänen mukaansa näinkin tasaiseksi mennyt äänestystulos antaa nyt Pattijoen kunnanvaltuustolle mahdollisuuden molempiin suuntiin menevälle ratkaisulle.

”Olennaista on nyt se, että valtuusto on temppelin harjalla ja sen pitää tehdä ratkaisu puoleen tai toiseen. Raahen seutukunnan kannalta Pattijoella on nyt varmaan aika suuria paineita liitoksen suuntaan.”

Myös kuntaministeri Martti Korhonen heittää pallon kunnanvaltuustolle. Hänen mukaansa valtioneuvosto ei aio lähteä pakkopäätöksiä tekemään, elleivät signaalit alueelta ole selviä. Päätös on valtuuston käsissä ja sieltä sen pitää myös tulla.

Korhonen ei myönnä olevansa suorastaan pettynyt äänestystulokseen, mutta silti se harmittaa.

”Paradoksiahan tässä kyllä on se, että kunnille huudetaan jatkuvasti lisää rahaa, ja nyt kun sitä olisi ollut kymmeniä miljoonia markkoja tarjolla, niin se ei käykkään.”

Korhonen ei usko Raahen ja Pattijoen kuntaliitosäänestyksen tulosten vaikuttavan muihin vireillä oleviin yhdistysmissuunnitelmiin, sillä ne ovat paikkakuntakohtaisia ja riippuvat myös siitä, kuinka vahvoja poliittisia linjauksia asiasta missäkin tehdään.

Yhdistymissopimusta kannattaa vielä miettiä

Timo Kietäväinen kehottaa Pattijoen kunnanvaltuustoa miettimään nyt tarkoin, kumpi vaihtoehto on parempi koko alueen kilpailukyvyn ja kehityksen kannalta.

Kuntaliitoskansanäänestyksen tulokset menivät tiukoille myös muun muassa Mikkelin, Mikkelin maalaiskunnan ja Anttolan sekä Jämsän ja Kuoreveden tapauksissa. Molemmissa tilanteissa kunnat yhdistettiin lopulta valtuustojen päätöksellä. Mikkelin, Mikkelin maalaiskunnan ja Anttolan liitoksessa ratkaisevaa oli yhdistymissopimuksen hiominen. Kietäväisen mukaan sopimuksen yksityiskohtia kannattaisi vielä miettiä Pattijoen ja Raahen kohdallakin.

Äänien laskutapa kummastuttaa

Molemmissa kunnissa on kummasteltu sitä, että käytännössä äänestyslomakkeen en ota kantaa -mielipide tulkitaan ei-ääneksi. Ministeri Korhonen sanookin suoraan, että hänen mielestään tulkinta on täysin virheellinen. Asia saatiin kuitenkin selville liian myöhään, jotta sille olisi mahdettu mitään.

”Soitin vielä viime viikolla oikeusministeriöön ja varmistin asian, kun itse ajattelin maallikkona, ettei se voi olla näin, mutta tuo juristien maailma on ihmeellinen.”

Korhosen mukaan en ota kantaa -kohta on vanha kuntajakolainsäädännön sisällä oleva tulkinta, jonka syy on ainakin häneltä hukkunut historian hämäriin. Asia käydään läpi ja tarvittava lainmuutos tehdään, mutta Pattijoen ja Raahen kansanäänestykseen muutos ei ehtinyt.

”Sitä ei haluttu viedä läpi kiireisellä aikataululla siksikään, ettei kenellekään tulisi tunnetta, että lainmuutos tehdään vain tämän yksittäisen tapauksen takia”, kertoo Korhonen ja epäilee, että asia olisi käännetty niin päin, että muutoksella haluttaisiin jotain muuta kuin selvyyttä äänestykseen.

Sitaatti: En ota kantaa -vastauksen tulkinta ei-ääneksi on virheellinen ja väärä, mutta se saatiin tietää vasta kun oli liian myöhäistä. Se on aikoinaan kuntajakolakiin kirjoitettu. En tiedä miksi.”

Ministeri Martti Korhonen

Patti

joella ää-

neste-ään vielä

Kansanäänestyksen historiallisen tasainen tulos takaa vilkkaan jatkokeskustelun yhdistymisestä

Timo Myllykoski

PATTIJOKI Kuntaliitoksen kannattajien ja vastustajien jakaantuminen tasan neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä on synnyttänyt vilkkaan jatkokeskustelun Pattijoella. Jo nyt on selvää, että kunnanvaltuusto joutuu äänestämään Raahen ja Pattijoen yhdistymisestä.

Kuntaliitosta avoimesti kannattava kunnanhallituksen jäsen Arvi Pietilä (sdp) sanoo näin tiukan tuloksen antavan valtuustolle periaatteessa melko vapaat kädet tehdä ratkaisun kumpaan suuntaan tahansa. Tasatulos antaa myös pohjan jatkaa keskustelua kuntaliitoksesta. Kuntien yhdistämistä vastusti 49,02 prosenttia pattijokisista ja kannatti 48,75 prosenttia.

”Asia ei pysähdy tähän. Ihmiset ovat jo ehtineet olla yhteydessä ja tiedän, että asia nousee esille valtuustossa. Siellä äänestetään ja se on sitten lopullinen tulos”, Pietilä toteaa.

Raahessa yhdistymispäätöksen tekeminen on käytännössä muodollisuus. Kansanäänestyksessä 80,08 prosenttia raahelaisista kannatti Raahen ja Pattijoen yhdistämistä vuoden 2003 alusta lukien.

Työrauhaa ei tullut

Kansanäänestyksellä lähdettiin hakemaan kunnan päättäjille ja virkamiehille työrauhaa, mutta fifty-fifty -tuloksella sitä ei saavutettu. Vaikka Pattijoella ennakoitiin tasaista äänestystä, Arvi Pietilän mukaan kukaan ei uskonut sentään näin tasaiseen lopputulokseen.

”Minäkin uskoin, että kyllä-ääniä olisi ollut lähemmäs 60 prosenttia. Olen pettynyt”, hän myöntää.

Liitosta vastustavien voitto yhdeksällä äänellä johtuu Pietilän mielestä muun muassa siitä, että Pattijoen suurin puolue Keskusta teki kuntaliitoksesta puoluepoliittisen asian. Hän sanoo pelkäävänsä myös sitä, että iso osa kunnan työntekijöistä äänesti liitosta vastaan.

”Jos näin on, he eivät ole perillä kunnan taloudellisesta tilanteesta. Jos Pattijoki jatkaa entiseen malliin itsenäisenä kuntana, joudutaan tuloveroprosenttia nostamaan ja myös irtisanomiset nousevat esille.”

Kirjoitteluun reagoitiin päinvastoin

Pietilän tavoin kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Siniluoto (kesk.) olisi toivonut kansanäänestyksessä selkeämpää eroa puoleen tai toiseen. Vain yhdeksän ei-äänen enemmistö asettaa Pattijoen päättäjät jatkossa Siniluodon mukaan varsin epäkiitolliseen asemaan.

”Nyt keskustelu tulee varmasti jatkumaan kiivaana”, hän sanoo.

Syntyneeseen tulokseen vaikuttivat hallituksen puheenjohtajan arvelun mukaan kokonaisuuteen liittyvät asiat. Hän tulkitsee kuntalaisten olevan tyytyväisiä kunnan antamiin palveluihin.

”Ihmiset eivät nähneet pahaksi jatkaa entisellä mallilla.”

Eero Siniluoto arvelee myös liitosta kannattavien henkilöiden suhteellisen voimakkaan yleisönosastokirjoittelun aiheuttaneen vastareaktion ja innostaneen ihmiset äänestämään. Kirjoitteluun saatettiin reagoida päinvastoin kuin kirjoittajat kuvittelivat, hän otaksuu.

Timo Myllykoski

Vaisua kommentointia. Kansanäänestyksen tulosta on kommentoitu Pattijoella toistaiseksi yllättävän vähän, kertoo Leipurinkeitaan huoltamopäällikkö Arvo Flinck. Kyseessä on sen verran erikoinen asia, että Flinck odottaa ja toivoo kuntalaisten puhuvan siitä vielä paljon.

Artikkelin lähde Kaleva