Sukujuuriltaan yllättävän oululainen yritys

Pekka Siltanen

OULU Monien merkittävien suomalaisten yritysten, kuten sarjassaan maailman kärkikastiin nousseen Nokiankin juuret ovat suomalaisessa petäjässä ja koskivoimassa.

Nokian perustajana pidetään Suomen paperiteollisuuden isää Fredrik Idestamia, joka sai vuonna 1865 luvan puuhiomon perustamiseen Tammerkosken partaalle.

Nyky-Nokia syntyi vuonna 1966, kun Suomen Gummitehdas Oy osti enemmistön metsäteollisuudesta energiantuotantoon laajentaneesta Nokia Oy:stä ja yhtiön Ouluunkin ”johdatelleesta” Suomen Kaapelitehdas Oy:stä.

Fuusiossa syntyneen Nokian toimitusjohtajaksi tuli jo Kaapelitehdasta johtanut ja sukujuuriltaan oululainen Björn Westerlund.

Taustalla Oulun Pentzinit ja Bergbomit

Maailman johtavien yritysten joukkoon nousseen Oy Nokia Ab:n historian suuriin hahmoihin dosentti Martti Häikiö nostaa itseoikeutetusti juuri konsernin ensimmäisen toimitusjohtajan, Björn ”Nalle” Westerlundin.

Paljolti juuri häntä on kiittäminen nyky-Nokian vahvasta oululaisuudesta, sillä sen verran suopeasti Nallen tiedetään aina sukujuuriensa suuntaan katselleen kehittämispäätöksiä siunatessaan.

Björn Westerlundin isä oli vuorineuvos Torsten Westerlund, jonka vanhemmat olivat Helena Pentzin ja filosofian maisteri, apteekkari ja musiikkikauppias R. E. Westerlund.

Kun Häikiö määrittää suvun kantaisäksi Oulun lääninsihteeri Leonhard Pentzinin ja kertoo hänen olleen naimisissa Catarina Sofia Bergbomin kanssa, kytkeytyvät nyky-Nokian ensimmäisen toimitusjohtajan Björn Westerlundin sukujuuret vahvasti oululaisiin kauppias- ja tervaporvarisukuihin.

Matti Pesola juurrutti Nokian Ouluun

Oulun toimintojen perusta on Nokian kaupunkiin tytäryhtiöksi vuonna 1960 perustama, ja teollisuusneuvos Matti Pesolan johdolla vahvasti kehittynyt Pohjolan Kaapeli Oy. Oulun keskustan tuntumassa, entisen Åströmin nahkatehtaan tiloissa aloitettu kaapelinveto siirrettiin 1970-luvulla Ruskoon.

Hollantilaisen pörssiyhtiön omistama NK Cables Oy valmistaa siellä edelleen kaapeleita Nokian tukiasematehtaan seinänaapurina.

Juuri Pohjolan Kaapelin ansiosta Oulun ja koko Oulun seudun merkitys vahvistui Nokian toiminnassa. Ruskon lisäksi toimintaa laajennettiin perustamalla johdinsarjatehdas Kempeleeseen. Sen perinteitä taas jatkaa kempeleläinen pörssiyhtiö PKC Group Oyj.

Kaapelin tavoin Nokiassa hiljalleen virinnyt elektroniikka valitsi Oulun laajentumisalueekseen. Näin Oulu pääsi kasvamaan Nokian merkittävänä toimintapaikkakuntana, vaikka se asteittain luopuikin kaapelinvedosta.

Kari Kairamollakin pohjoiset linkkinsä

Myös Björn Westerlundia vuonna 1977 toimitusjohtajana seuranneella Kari Kairamolla oli pohjoiset linkkinsä, ja vuorostaan metsäteollisuustausta. Hänen isänsä Aulis Kairamo toimi 1940-50-luvuilla kahden pohjoisen metsäyhtiön, Oulu Oy:n ja Kemi Oy:n toimitusjohtajana sekä edelleen Kajaani Oy:n hallintoelimisssä.

Taustastaan huolimatta Kari Kairamo ohjasi Nokian puusta, kumista ja energiasta elektroniikkaan, jonka ensi-idut Nokialla toki oli jo 1950-60-lukujen taitteesta saakka.

Kairamon ensimmäisiin vuosiin sattui näet suomalaisen elektroniikkateollisuuden rakennusvuodet, jolloin Nokia ryhtyi onnekkaastikin kehittämään puhelinkeskuksia valtion Televan Oy:n kanssa ja matkapuhelimia yksityisen Salora Oy:n kanssa.

Martti Häikiö ei näe vielä tuolloin Kairamoa visionäärinä, vaan laajenevan suomalaisen monialakonsernin vetäjänä.

Kairamon saadessa vuonna 1982 vuorineuvoksen arvon Nokialla oli 47 tytäryhtiötä ja 21 osakkuusyhtiötä.

Vasta vuonna 1987 Nokian päätoimialaksi tuli elektroniikka; kulutuselektroniikka ja vielä tarkemmin väritelevisiot.

Jorma Ollila tarvittiin pesän selvittäjäksi

Työntymisen televisiobisnekseen Euroopassa tehtyjen yritysostojen avulla Martti Häikiö näkee koko Nokian historian suurimmaksi harharetkeksi.

Kun Nokian suurkaupoista päätettiin joulukuussa 1987, Kari Kairamoon henkilöitynyt Nokia nähtiin kriisiyhtiöksi jo seuraavana syksynä. Kari Kairamo teki yhden nyky-Suomen kuuluisimmista itsemurhista joulukuussa 1988.

Martti Häikiö arvioi teon syyksi henkistä painetta, jonka suurostosten nopeasti heikentämä Nokian kannattavuuden lasku aiheutti.

Rankemman arvion esitti professori Matti Otala viime viikolla ilmestyneissä muistelmissaan. Hänen näkemyksensä mukaan Kairamoa olisi suorastaan painostettu eroamaan Nokian johdosta, mitä Otala pitää myös teon motiivina.

Kairamon kuolemaa Nokiassa seurasi vaihe, jolloin Simo Vuorilehto toimi lyhyen aikaa pääjohtajana ja Kalle Isokallio hänen varamiehenään.

Vuorilehdon ja Isokallion välit tulehtuivat nopeasti ja kärjistyivät äärimmilleen jo joulukuussa 1991. Yhden johtajan järjestelmään Nokiassa palattiin tammikuussa 1992, kun Jorma Ollila valittiin toimitusjohtajaksi.

Arkisto

Kaapeli toi Ouluun. Nokian teollinen perusta Oulussa on vuonna 1960 perustettu Pohjolan Kaapeli. Yksikkö kasvoi teollisuusneuvos Matti Pesolan johtamana vahvaksi tytäryhtiöksi. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen käynnisti yhtiön asennusjohtotehtaan Ruskossa vuonna 1978.

Artikkelin lähde Kaleva