Makasiini hyvän mielen viljalle

Janne Salmivaara

OULU Myllytullin kruununmakasiini toimi aikoinaan viljavarastona, josta voitiin lähettää hätäapua jauho- ja siemenviljapulasta kärsiville ihmisille aina Pudasjärvelle saakka. Nyt samainen makasiini huolehtii mielenterveyskuntoutujien ja heidän omaistensa asioista. Hyvän mielen talo ry on syksyn aikana muuttanut makasiinin kunnostettuihin tiloihin ja avajaisjuhlia vietettiin torstaina.

Makasiini tarjoaa mielenterveystyöhön noin 1 200 neliömetrin tilat, mikä on huomattava parannus aikaisempaan verrattuna. ”Nyt voimme tarjota yksilöllistä neuvontaa rauhallisissa tiloissa sekä ryhmätiloja ryhmien käyttöön”, kertoo toiminnanjohtaja Solja Peltovuori.

Hyvän mielen talo ry on kruununmakasiinissa pitkäaikaisvuokralaisena. Vuonna 1989 perustettu yhdistys toimii Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella.

Haastava kohde

”Alkuperäistä on oikeastaan ulkoseinät ja pilarit”, kertoo pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Petri Aarnio.

Hän pitää kruununmakasiinia haastavana suunnittelukohteena, sillä rakennuksessa haluttiin säilyttää mahdollisimman paljon alkuperäistä tunnelmaa. ”Olisimme halunneet jättää kahvilaan alkuperäistä tiiliseinää näkyviin, mutta se oli liian kirjavaa. Olemme kuitenkin jättäneet seinäpintaa näkyviin, mikä antaa tunnelmaa.”

Sisällä suurin osa tiloista näyttää aivan tavallisilta toimistotiloilta ja suurin ero on lähinnä paksuissa kiviseinissä sekä kolmannen kerroksen puisissa sisäpilareissa. ”Ei tämä juurikaan eroa tavanomaisesta toimistouudisrakentamisesta.”

Makasiinin rakennussuunnittelussa on ollut mukana myös Museovirasto. Rakennustutkija Pasi Kovalainen pitää kruununmakasiinia melkoisen harvinaisena rakennuksena, joita ei hänen mukaansa Oulun läänissä ole muualla kuin Raahessa yksi.

”Niin sanotuissa vanhoissa kaupungeissa näitä on, mutta ei määrättömästi. Näitä rakennettiin 1850-luvulla enemmänkin, mutta Oulun läänissä on vain kaksi.”

Uusklassista tyyliä edustava rakennus on yhdessä viereisen puisen makasiinin kanssa arvokas rakennus. Makasiinin suunnitteli yli-intendentti Ernst Bernhard Lohrmann. Kivinen tilavuudeltaan 20 000 viljatynnyrin eli 3,2 miljoonan litran suuruinen makasiini otettiin virallisesti käyttöön 19.11. 1852.

Rakentajana toimi kaluseppä Petter Christian Björnström, joka sai urakan huutokaupassa. Urakkahinta oli 14 980 hopearuplaa. Hän urakoi kruunulle myös muita kohteita, kuten sairaalan sillan ja lyseon korjauksen vuonna 1850. Vuonna 1851 hän korjasi sairaalan vanhan osan eli entisen maaherran talon.

Tapio Maikkola

Tilaa toimia. Kruununmakasiinista on kunnostettu tiloja monenlaisiin mielenterveystyön tarpeisiin.

Arvokas rakennus.

Vuonna 1852 käyttöön otettu kruununmakasiinin rakentaminen maksoi 14980 hopearuplaa. Makasiinin rakensi kaluseppä Petter Christian Björnström yli-intendentti Ernst Bernhard Lohrmannin piirustusten mukaan. Suuri viljamakasiini tuli tarpeeseen, sillä lääninkonttori oli joutunut jo parin vuoden ajan vuokraamaan kaupungin kauppiailta rantamakasiineja viljan säilytystä varten. Viljan säilytyksen lisäksi makasiinissa on ollut TVL:n korjaamo, Oulun yliopiston rakennustekniikan osaston työtiloja, siivousfirman varasto ja viimeksi taiteilijoiden ja käsityöläisten työtiloja. Yhdessä viereisen puisen makasiinin kanssa uusklassinen makasiini muodostaa kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden, joita löytyy koko maassa vain muutamia. Suojeltu rakennus on kunnostettu Hyvän mielen talo ry:n käyttöön. Yhdistyksellä on makasiinissa kahvila, ryhmä- ja toimintahuoneita, atk-luokkia, työtoimintaa ja luentosali. Makasiinissa toimii myös rakennusyritys ja kauppaliike. (JS)

Tapio Maikkola

Artikkelin lähde Kaleva