Kansa puhuu sunnuntain

Kunnallisvaalien äänestysvilkkaus ylitettiin jo ennakkoäänestyksessä

Anne Helaakoski

RAAHE Pattijokiset ja raahelaiset ovat ottaneet kuntaliitoskansanäänestyksen tosissaan. Jo nyt molemmissa kunnissa on lyöty edellisten kunnallisvaalien äänestysaktiivisuus.

Ennakkoon äänestäminen on ollut vilkasta varsinkin Pattijoella, jossa postitse äänestäneiden osuuden arvioidaan nousevan 67 prosenttiin. Raahessa ennakkoon äänestänee arviolta 50 prosenttia äänioikeutetuista.

Pattijoella kunnallisvaaleissa lopullinen äänestysprosentti oli 53,5 ja Raahessa 49,7.

Postitse äänestysasiakirjoja ei ehdi enää palauttaa, mutta ne voi toimittaa suoraan keskusvaalilautakunnille, Pattijoella kunnanvirastolle ja Raahessa Raatihuoneelle, perjantaihin kello 19.00 mennessä.

Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 25. marraskuuta. Sisäministeriön määräyksestä suoritettavassa neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä kuntalaisilta kysytään tulisiko Pattijoen kunta ja Raahen kaupunki yhdistää kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemen ehdotuksen mukaisesti.

Äänioikeutettuja on yhteensä 17 409. Pattijoella heitä on 4 276 ja Raahessa 13 133. Äänioikeus on kaikilla 25. marraskuuta 1983 tai sitä aikaisemmin syntyneillä ja 5. lokakuuta 2001 kuntien jäseninä olleilla pattijokisilla ja raahelaisilla.

Äänestysvaihtoehdot ovat Kyllä, Ei ja En ota kantaa. Mennäkseen läpi, on kuntajakoselvittäjän ehdotuksen saatava taakseen yli puolet Kyllä-äänistä. Kuntalaisten äänillä on ratkaisevan tärkeä merkitys, sillä äänestyksen lopputulos antaa valtioneuvostolle oikeuden toimia kunnanvaltuustojen kannasta poikkeavasti.

Jos molemmissa kunnissa äänestäjien enemmistö äänestää Kyllä, valtioneuvosto voi tehdä päätöksen uuden kunnan perustamisesta. Jos taas toisessa kunnassa äänestetään ehdotuksen puolesta ja toisessa vastaan, valtioneuvosto ei tee yhdistämispäätöstä. Tällaisessa tapauksessa kunnanvaltuusto voi kuitenkin tehdä kuntalaisten kannasta poikkeavan päätöksen. Valtuustoilla on myös oikeus tehdä yhdistämispäätös siinäkin tapauksessa, että molemmissa kunnissa enemmistö kuntalaisista olisi yhdistämistä vastaan. Käytännössä näin ei kuitenkaan uskota tapahtuvan.

Osassa viime vuosina toteutuneista kuntaliitoksista neuvoa-antava kansanäänestys on järjestetty, osassa yhdistyminen toteutui suoraan valtuustojen päätöksellä.

Kansanäänestyksen tulos voi myös pysäyttää yhditymisneuvottelut. Näin tapahtui esimerkiksi Haminan ja Vehkalahden liitosaikeille.

Mikkelin kaupungin ja Mikkelin maalaiskunnan tapauksessa aloitettiin tiiviit neuvottelut maalaiskuntalaisten äänestettyä yhdistymistä vastaan. Liittosopimusta paranneltiin sen verran, että Mikkelin maalaiskunnan valtuusto katsoi voivansa hyväksyä liitoksen ilman, että asiasta olisi järjestetty uutta äänestystä, valottaa kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen Suomen Kuntaliitosta.

Ennakkoäänestyksen tulos selviää sunnuntaina kello 20.00 mennessä. Koko äänestyksen tuloksen pitäisi olla selvillä viimeistään kello 21.00.

Jos kuntien yhdistyminen toteutetaan, Raahen kaupunki ja Pattijoen kunta lakkautetaan. Tialle perustetaan 1. tammikuuta 2003 alkaen uusi kunta, jonka nimeksi tulee Raahe ja joka ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen.

Käyty kuntaliitoskeskustelu

Puolesta

* Kustannussäästöt hallinnossa sekä ns. porkkanarahat (40 miljoonaa markkaa) valtiolta

* Alueen imago ja painoarvo paranevat

* Keinotekoinen kuntaraja poistuu

* Yhdyskuntarakenteen päällekkäisyydet poistuvat

* Suurempi kunta saa helpommin pätevää henkilökuntaa

* Muuttotappio kuriin

Vastaan

* Kauppa ja palvelut häviävät

* Liikennevakuutusmaksut nousevat 1000 markalla

* Yhdistynyt kunta menettää 40 miljoonaa markkaa valtionapuja

* Byrokratia lisääntyy

* Pattijoen keskustaajama taantuu (Saloinen-ilmiö)

* Identiteetin menetys (Pattijoki)

Artikkelin lähde Kaleva