Avannosta kyytiä talviflunssalle

Talviuinnin hyödyistä on jälleen saatu uusia todisteita. Säännöllinen kylmäaltistus parantaa vastustuskykyä tartuntatauteja vastaan. Se soveltuu hyvin myös kilpa- ja kuntourheilijoille, koska se nopeuttaa elimistön palautumista raskaan fyysisen rasituksen jälkeen. Avannossa pitäisi pulahtaa 4-7 päivänä viikossa.

Vuokko Pentzin

OULU Talviuimarit väittävät, että säännöllinen pulahtaminen jääkylmässä vedessä vähentää flunssaan sairastumista.

Väitteet eivät ole tuulesta temmattuja. Asiaan on nyt saatu tieteellistä vahvistusta.

Säännöllinen kylmäaltistus parantaa elimistön vastustuskykyä infektiotauteja vastaan. Oulun yliopiston tutkimuksessa oli 40 talviuimaria Kajaanista, Kuopiosta ja Joensuusta sekä 30 samanikäistä kontrollihenkilöä.

Tutkimusjakso kesti syyskuun lopusta tammikuun alkuun. Koehenkilöt uivat 4-7 päivänä viikossa. Veden lämpötila oli jakson alkaessa keskimäärin 10 astetta ja putosi talven lähestyessä 4 asteeseen.

”Kolmen kuukauden aikana noin 10 prosenttia talviuimareista sairastui flunssaan, mutta kontrolliryhmästä 30 prosenttia”, kertoo dosentti Pirkko Huttunen Oulun yliopiston oikeuslääketieteen laitokselta.

Ryhmien välillä havaittiin myös muita merkittäviä eroja, jotka eivät tulleet Pirkko Huttuselle yllätyksenä.

Hän on alan tunnetuimpia tutkijoita Suomessa ja on myös itse aktiivinen talviuimari. Tuloksia on julkaistu useissa kansainvälisissä tiedelehdissä ja kotimaisissa tiedotusvälineissä.

Viime vuonna ilmestyi Pirkko Huttusen, Taina Kinnusen ja Pasi Heikuran yhdessä kirjoittama avantouimarin käsikirja Hyinen hurmio.

Lievitystä kipuihin

Taliuimareiden ja kontrolliryhmän välillä oli alun alkaen yksi selvä ero. Uimareista puolella oli jokin lääkärin toteama sairaus, mutta kontrolliryhmässä vain joka viidennellä.

Pirkko Huttusen mukaan tämä kuvastaa jo entuudestaan tiedettyä asiaa: avannosta haetaan lievitystä kroonisiin kipuihin ja vaivoihin.

”Talviuimareilla oli muun muassa reumaa, astmaa, fibromyalgiaa ja nivelkulumia sekä hartia- ja niskasärkyjä. Heitä 80 prosenttia oli kokenut, että avannosta saa vaivoihin lievitystä.”

Talviuinnilla on myös mielialaa kohottava ja rentouttava vaikutus. Pirkko Huttusen mukaan tämä johtuu lyhytaikaisen kylmäaltistuksen vaikutuksista aivojen välittäjäaineisiin.

”Mielialaan vaikuttavia keskeisiä välittäjäaineita ovat dopamiini ja serotoniini. Niitä on lähes mahdoton tutkia ihmisaivoista, mutta niiden aineenvaihdunnan muutokset heijastuvat vereen”, Pirkko Huttunen kertoo.

Talviuimareilla esimerkiksi lepoverenpaine laskee uintikauden aikana. Tämän otaksutaan johtuvan juuri dopamiinin rentouttavasta ja mielialaa kohottavasta vaikutuksesta.

Avantouinti vaikuttaa suotuisasti myös stressihormoneihin. ”Se on erittäin tehokas keino paineiden purkamiseen tai virkistämään apaattista mielialaa.”

Nopeuttaa palautumista

Pirkko Huttunen suosittelee avantouintia myös kilpa- ja kuntourheilijoille, sillä säännöllinen kylmäaltistus nopeuttaa elimistön palautumista fyysisen rasituksen jälkeen.

Kilpaurheilijoilla rankka treenaus voi johtaa fyysiseen tai psyykkiseen ylikuntoon, ekshaustioon, josta toipuminen ei tapahdu käden käänteessä.

Urheilijoilla on ylikunnon seurauksena todettu selviä muutoksia muun muassa dopamiinin aineenvaihdunnassa.

”Kilpaurheilijoille avantouinti on kuin psyykenlääkettä. Jos urheilijan fyysinen kunto nousee lyhyessä ajassa 200 prosenttia, nuori ihminen joutuu väistämättä ekshaustioon. Avantouinnista olisi apua. Fyysisestä ylikunnosta palautuminen kestää yhtä kauan kuin siihen meneminen, mutta psyykkisestä ylikunnosta toipuminen voi vuosia jopa useita vuosia”, Pirkko Huttunen toteaa.

Avantouinti voi myös parantaa fyysistä suorituskykyä, koska se tehostaa lihasten aineenvaihduntaa ja hapenottokykyä.

Kerta viikossa ei riitä

Miten usein avannossa sitten pitäisi pulahtaa?

Kerran viikossakin voi tuntua mukavalta, mutta tahti on liian harva aiheuttamaan pysyvämpiä muutoksia stressihormoneissa, välittäjäaineissa ja fyysisessä palautumisessa.

Pirkko Huttunen suosittelee uintia 4-7 päivänä viikossa.

Hänen tutkimukseensa osallistuneista koehenkilöistä useimmilla oli jokin lääkehoito. Säännöllisen avantouinnin myötä monet saattoivat vähentää lääkitystä. Huttunen kertoo, että monet astmaatikotkin tuntevat saavansa lievitystä lyhytaikaisesta kylmäaltistuksesta.

Avantoon meno on miellyttävintä, kun lihakset ovat lämpimät juoksulenkin, sauvakävelyn tai muun reippailun jälkeen. Palelevana ei ole mukava mennä kylmään veteen.

”Ja ehdottomasti ei avantoon sairaana!” Pirkko Huttunen muistuttaa.

Jos avantoa ei ole mailla ei halmeilla, voi ottaa jääkylmiä suihkuja. Vaikutus ei ole yhtä tehokas kuin avantoon pulahtamisella, mutta nekin karaisevat ja rentouttavat ja vaikuttavat suotuisasti stressihormoneihin ja välittäjäaineisiin.

Kotiavannon voi myös hankkia pihalle tai esimerkiksi taloyhtiön tiloihin. Kotimaisen valmistajan avantoallas soveltuu yksityiseen tai yritysten ja yhteisöjen käyttöön. (Lisätietoja www.eliacor.fi)

Hyvä päivä alkaa avannos-

ta

Avantouinnin vaikutuksia on tutkittu Oulussa myös terveillä nuorilla opiskelijoilla.

Jenny Huusko ja Laura Hämäläinen mittasivat viime maaliskuussa 20 oululaisen lääketieteen opiskelijan verenpainetta ja sydämensykettä ennen ja jälkeen avantouinnin.

Joukossa oli 14 naista 6 miestä, iältään 19-24 -vuotiaita. Vertailuryhmässä oli 10 samanikäistä opiskelijaa.

Laura ja Jenny ovat itsekin kolmannen vuosikurssin lääketieteen opiskelijoita. Molemmat osallistuivat kokeeseen myös itse ja mittasivat vuoronperään toisiltaan sykkeet ja paineet.

Koeryhmä kävi avannossa maaliskuun ajan neljänä päivänä viikossa. Kahdella uintikerralla viikossa heiltä mitattiin verenpaine ja syke ennen ja jälkeen uinnin. Myös vertailuryhmältä mitattiin samat asiat kahdesti viikossa.

Uimarit pitivät lisäksi päiväkirjaa, johon he kirjasivat ylös ihon punoituksen ja tahattoman lihasvärinän sekä verisuonten supistumisesta johtuvan raajojen iskeemisen kivun.

”Suurin osa meidän uimareistamme ei ollut koskaan aikaisemmin harrastanut avantouintia. Kun maaliskuu oli ohi, kukaan ei enää sanonut, ettei halua koskaan avantoon. Monet jäivät koukkuun ja jatkavat yhä”, Jenny ja Laura nauravat.

He jäivät itsekin koukkuun. Molemmat käyvät keskimäärin neljästi viikossa Tuiran avannossa.

Koe osoitti, että avantouinnin terveysvaikutukset eivät rajoitu vain raihnaisiin ihmisiin, joilla on jotain vaivaa ja kermaa. Myös terveet tulevat vieläkin terveemmiksi.

Verenpaineen lepoarvot laskivat terveillä nuorilla uimareilla selvästi ja myös syke laski. Seuranta-aika oli lyhyt, mutta vaikutukset näkyivät selvästi.

Uimareilta kyseltiin myös muita muutoksia ja vaikutuksia.

Yleisimpiä olivat yöunen laadun paraneminen, stressin väheneminen ja alakuloisuuden väistyminen etenkin naisilla. Nukahtamisvaikeudet vähenivät neljäosalla uimareista. Fyysisessä vireydessä tapahtui tuntuvaa kohoamista.

Selvin vaikutus oli kylmänsietokyvyn paraneminen.

Jenny ja Laura ovat nyt itse vihkiytyneitä avantouimareita. ”Mahtavaa! Valtavasti pidetään!”

Laura kertoo nauttivansa eniten aamu-uinneista.

”Päivä ei voi mennä huonosti, jos se alkaa avannosta!” (VP)

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva