Pehmustettu tie yrittäjyyteen

Franchising-yrittäminen lisääntyy koko ajan

Vesa Kärki

OULU ”Oma vapaus tässä jää, vaikka konseptin mallia joutuukin tiukasti noudattamaan”, sanoo jo yli kymmenen vuotta Kotipizza-yrittäjänä toiminut oululainen Veli-Pekka Laakso.

Oulussakin vaasalaisketjun yrittäjiä ja työntekijöitä on siihen malliin, että Oulussa pyörivässä jääkiekon harrasteliigassa pelaa HC Kotipizza -joukkue, jonka harjoituksista Laaksokin kiirehtii aamuisin työpaikalleen Hallituskadun myymälään taikinaa pyörittämään.

Laakso on muiden Kotipizza-yrittäjien kanssa niin sanottu franchising-yrittäjä, joka ei toimi täysin itsenäisesti vaan yhtiön pizzeriakonseptin mukaan ja maksaa ketjuun kuulumisesta ja siitä kuuluvista eduista sekä yhteistyö että markkinointimaksua Kotipizza-konsernille.

”Tämä on loppujen lopuksi aika huoleton vaihtoehto. Me voimme keskittyä omaan tehtäväämme eli pizzan tekoon, asiakaspalveluun ja paikkojen siisteyteen. Ketju auttaa puolestaan meitä muun muassa markkinoinnissa, kirjanpidossa ja rahoitusjärjestelyissä, Laakso luettelee.

Laakson mukaan työnjako on toiminut moitteettomasti, vaikka tietty tiukkuus karsiikin yrittäjän villeimmät ajatukset pöytälaatikkoon.

”Jos haluaa menestyä tällä toiminnalla, niin asiakkaiden on luotettava siihen, että he saavat suurin piirtein samanlaista ruokaa ja samanlaista palvelua olivatpa he sitten Helsingissä, Kuopiossa tai Oulussa. Tämän syksyn tapahtumat osoittavat sen, että ihmiset arvostavat turvallisuutta”, Laakso sanoo.

Turvaa ja tukea yrittäjän tiellä

Tietyn turvallisuuden voi myös liittää franchising-yrittämiseen, sillä kynnys yrittäjäksi siirtymiseen on tehty mahdollisimman matalaksi, kun ketju auttaa rahoituksessa, koulutuksessa tai vaikkapa toimitilojen etsimisessä.

”Maailmalta on tutkittua tietoa siitä, että yksittäisistä yrittäjistä on viiden vuoden jälkeen noin 30 prosenttia edelleen toiminnassa mukana, kun franchising-yrittäjistä on jopa 95 prosenttia hengissä viiden vuoden kuluttua. Tämä jo kertoo siitä, että kun konsepti on hiottu ja viilattu kuntoon, niin se kestää myös paremmin kolhuja”, sanoo Suomen Franchising-yhdistyksen toimistoa vetävä Rolf Granström.

Mallin toimivuudesta antaa Granströmin mukaan hyvän kuvan myös se, että franchising-yritysten määrä on lisääntynyt vuosittain reilun kymmenen prosentin vauhdilla.

”Ketjuja on tällä hetkellä Suomessa 141 ja niissä toimintayksiköitä 4 551. Tämän vuoden arvioitu liikevaihto franchising-yrityksillä on 18 miljardia markkaa ja työntekijöitä näissä yrityksissä on kaiken kaikkiaan 33 000.

Suomessa franchising-yritysten määrä on silti edelleen koko yrityskentästä hyvin vaatimaton, kun esimerkiksi USA:ssa 40 prosenttia yrityksistä lähtee liikkeelle tällä toimintamallilla.

”En tiedä tarkkaa syytä siihen, miksi me olemme niin jäljessä. Mutta totuus on se, että franchising- yrittäminen on lähtenyt tosissaan kasvuun vasta 90-luvulla ja vaikka kasvuvauhti on ollut sen jälkeen kova, niin me ollaan yhä selkeästi Yhdysvaltoja tai vaikkapa Ruotsia jäljessä”, Granström sanoo.

Lama lisää pizzan myyntiä

Kotipizzan, McDonaldsin ja Arnold´s Donutsin kaltaiset franchising-yritykset ovat suomalaisillekin hyvin tuttuja. Pelkästä ruoan kanssa touhuamisesta ei ketjumallissa ole kysymys vaan Suomessakin toiminta-ajatus on käytössä muun muassa Eilakaisla Toimialapalvelu-, Pentik-, Telering- ja Yrittäjäin Fennia -ketjuissa.

Veli-Pekka Laaksolle ravintolabisneksessä pyöriminen on ollut itsestään selvyys, eivätkä edes Oulun hintakilpaillut pizzamarkkinat ole pelottaneet miestä yrittäjyyden alkuhetkiä lukuunottamatta.

”Ajattelin jo kauppaopistossa opiskellessani alkavani franchising-yrittäjäksi. Ensimmäisen Kotipizzan aloitin Jämsässä 1991, kun ajattelin, että Oulun markkinat ovat jo täynnä kun täällä oli jo neljä ketjun pizzeriaa”, Laakso kertoo.

Jämsän oppivuosi jäi lyhyeksi, sillä jo seuraavana vuonna Laakso palasi kotikaupunkiinsa Tuiran Kotipizzaa vetämään. Myöhemmin Laakso meni mukaan myös Hallituskadun pizzeriaan. Nyt hän toimii yrittäjänä Tuirassa yhdessä Ari Joensuun ja Hallituskadulla Juha Mensosen kanssa.

”Nyt täällä Oulussa ja lähiympäristössä on jo toistakymmentä ketjun liikettä ja muitakin pizzerioita yllin kyllin ja hintakilpailu on kova ja nyt tuntuu, ettei yrittäjäksi alalle tohtisi enää lähteä”, sanoo Laakso.

Mutta kun yrittäjän tielle on lähtenyt, ei poiskaan osaa jäädä. Kymmenen vuoden kokemukset ovat sellaisia, että Laakso yrittää nykyään neuvoa yrittäjyyden saloihin.

”Käyn muun muassa Vaasassa sparraamassa tulevia Kotipizza-yrittäjiä ja kertomassa heille yrittäjyyden ensimmäisistä kuukausista. Ja kaikkihan lähtee siitä Juhani Tammisen lausumasta ajatuksesta, että Keep it Simple”, Laakso kertoo.

Vaikka yksinkertaisuus on kunniassaan, pelkistetyn liiketoiminnan ketjukaan ei voi levät laakereillaan, vaan aikaa ja uusia tuulia on haisteltava koko ajan.

”Vielä 90-luvun alussa meillä oli tässä vain kahdeksan asiakaspaikkaa ja ajatus, että niin sanottu haalariporukka voi hakea syötävän lounaspizzan mukaansa. Asiakkaat alkoivat ajan kanssa toivoa enemmän tilaa, ravintolamaisuutta. Viitisen vuotta sitten seinää pitikin kaataa ja tilaa rakentaa lisää, mikä on ollut nykysuuntaus. Sitähän ei tiedä sitten, millaiset tuulet ovat viiden vuoden päästä”, Laakso sanoo.

Mutta jo nyt sekä Laaksolla että koko pizzakonsernin talousjohtajalla on toive, että lama tulisi ja toisi lisää asiakkaita edullisen ravintolaruoan äärelle.

”Laman aikana ihmiset vaihtavat ravintolassa nautitun chateubriandin kotiin haettuun pizzaan, joten kyllähän me tällaista muutosta toivotaan, varsinkin kun tämän vuoden myynnin arvioidaan jäävän viimevuotisesta”, sanoo talousjohtaja Kari Leppilahti Kotipizza Oyj:stä.

”90-luvun alku oli oikeastaan parasta aikaa. Kun taloudessa lähti menemään hyvin, niin ihmiset sijoittivat kalliisiin autoihin ja taloihin ja syöminen jäi vähemmälle. Joten jos joku toivoo lamaa, niin minä”, nauraa Veli-Pekka Laakso.

tapio maikkola

Yrittäjän ote. Veli-Pekka Laakso pitää ammattitaitoaan yllä paitsi erilaisen koulutuksen ja ketjun sisällä toimimisen kautta myös käytännön töissä, sormet taikinassa.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva