Kaupunki porautuu kallioon

Tuhannen autopaikan rakentaminen maksaa 150 miljoonaa markkaa

Kari Sankala

OULU Ydinkeskustan kalliotilojen suunnittelu on täydessä vauhdissa. Noin 30 metrin syvyyteen kaupungin alle halutaan rakentaa liki tuhannen auton parkkihallit. Samalla kallioon kaivettaisiin erilaisia johtokeskuksia sotilaiden ja siviilien käyttöön.

Yhden autopaikan kustannuksiksi lasketaan tässä vaiheessa 150 000 markkaa. Näin autojen vienti kallion suojiin maksaisi noin 150 miljoonaa markkaa ja johtokeskukset päälle.

Keskustan kalliotilojen suunnitteluvaiheita selostetaan tänään Kirkkotorin päiväkeskuksessa eli entisessä apukoulussa kello 18 alkaen. Yleisölle kerrotaan kallioparkkisuunnitelmien taustat, lähtökodat, aikataulut ja se, mitä maan alle suunnitellaan. Näytettävissä on myös alustavat suunnitelmat ja ympäristövaikutusten arvioinnit.

Kaupungininsinööri Matti Räinä korostaa, että kaiken takana keskustan maankäytön ja liikenteen tavoitesuunnitelma vuoteen 2020.

Keskikaupungin pysäköinti pyritään Oulussa järjestämään riittävän suuriin pysäköintilaitoksiin. Oulussa on kokonaisia kortteleita varattu pysäköintiin kuten Autotori, joka äsken varattiin hotelli- ja elokuvakeskuksen suunnitteluun.

Räinän mielestä Oulun keskustassa on syytä lähteä siitä, että maanpäälliset tilat käytetään liike- ja toimistotilojen rakentamiseen, kun korttelien huoltoliikenne ja pysäköinti pyrittäisiin viemään maan alle piiloon.

Kallioperän kovuus yllätti myönteisesti

Kallioparkin mahdollisuutta Oulussa on tutkittu vuodesta 1998. ”Oli yllätys, että rakenteeltaan sopivaa kalliota löytyi ihan ydinkeskustan alta. Kallio alkaa noin 10 metrin syvyydessä. Ennen oli vain hajatietoa, että Oulun alla on lähellä kalliota, mutta sen sijainnista ei ollut kattavaa tietoa”, Räinä sanoo.

Ensimmäisten tutkimusten jälkeen tarkemmat selvitykset ovat vain vahvistaneet kallioparkin mahdollisuutta. Hankeselvitys on valmistunut viime lokakuussa. ”Tekniset ja liikenteelliset ratkaisut löytyvät”, Räinä vakuuttaa.

Seuraavaksi kallioparkista tehdään hankesuunnitelma ja tarvittavat muutokset asemakaavaan. ”Kaavaa tarvitaan niin maan alle kuin päälle. Kaavaan on merkittävä muun muassa hissi- ja porraskuilut, ilmastointiaukotkin edellyttävät asemakaavan tarkistuksia. Kaavoitustyö on alkanut viime kesänä.”

Räinän mukaan rakentamispäätösten aika Oulussa on ensi keväänä. Tilat saataisiin käyttöön vuoden 2005 aikana. ”Tämä olisi nopein aikataulu”, Räinä kertoo.

Pysäköintipaikat kahdessa vaiheessa

Kaupungininsinööri Matti Räinän laskuissa kallioon upotetaan noin 950 autopaikkaa tarvittaessa kahdessa rakennusvaiheessa.

Suurin osa pysäköinnistä järjestyy Kauppurienkadun alle Rantakadun ja Isonkadun väliin. Tälle osuudelle autopaikkoja mahtuu noin 600. Toinen vaihe pysäköintiä mahtuu vinottain ruutukaavan suhteessa Otto Karhin puiston alle. Paikkoja tähän siipeen mahtuu noin 300.

Kalliopysäköinnin kannalta olennaista on sisäänajo. Se tapahtuisi Pakkahuoneenkadulta Aleksanterinkadun kohdalta ja toisesta päästä Pakkahuoneenkatua Uudenkadun kohdalta.

Räinä painottaa, että pysäköinnin lisäksi samassa yhteydessä on mietittävä ydinkeskustan kortteleiden huoltoliikenteen järjestäminen kallioparkin kautta. ”Tavarat vietäisiin alakautta ylös, jolloin huoltoliikenne saadaan pois kävelyalueelta.”

Rahaa pysäköintijärjestelyjen arviolta 150 miljoonan markan kustannuksiin saadaan keskustan kiinteistöiltä, joiden kanssa kaupunki on tehnyt pysäköintisopimukset. Toteuttamatta on noin 400 autopaikkaa, mutta Räinä arvioi tarvittavan myös kaupungin rahoitusta. Toisaalta pysäköinnistä maksaisivat luonnollisesti käyttäjät.

Räinä pitää kallioparkkia suurena ja vaativana kohteena. Suomesta löytyy alan osaamista, sillä esimerkiksi Helsingissä on pysäköintiä viety maan uumeniin kallioon.

Hissillä pintaan ja jalankulkuun

Ydinkeskustan kannalta Oulussa autojen poistuminen katutasosta merkitsee kävelyalueen laajentumista, kun kadunvarsi pysäköinti poistuu Pakkahuoneenkadulta, Isokadulta ja Torikakadulta.

Kallioparkista on luonnosteltu ponnahtavaksi hissejä ja portaikkoja muun muassa torille, Autotorin nurkille, Stockmannin kulmille, Rotuaarille, Pajarin talon kohdalle Isonkadun ja Kauppurienkadun kulmaukseen sekä Otto Karhin puistoon ja ehkä kaupungintalon suunnalle.

Varsinaiset parkkikäytävät on piirretty tässä vaiheessa 17 metrin levyisiksi. Näin kalliota pitää louhosten päällä olla lujuuslaskelmien mukaan vähintäänkin kahdeksan metrin vahvuudella. Kun louhosten pitää olla vielä tarpeeksi korkeat, se merkitsee käytännössä kaivautumista 30 metrin syvyyteen kaupungin alle. ”Kallio ei sorru ja vedetkin pystytään hallitsemaan”, Räinä vakuuttaa.

Louhittava kiviaines on mahdollista hyödyntää esimerkiksi katujen pohjauksessa tai jopa pinnoituksessa. Maa-aineksen omistaa se, kenen alta kuoppaa kaivetaan eli tontinomistaja. Kaupunki voi louhia yleiseen käyttötarkoitukseen, mutta ei välttämättä omista kiveä.

Johtokeskukset pääsevät suojaan

Kallioparkki ja sen vaatimat louhintatyöt kiinnostavat myös erilaisia kriisiajan organisaatioita, jotka havittelevat kallioon omia johtokeskuksiaan. Tarkkoja piirroksia näiden sijoittumisesta ei salassapitomääräysten takia jaeta julkisuuteen.

Pohjoinen maanpuolustusalue tarvitsee esikunnalleen tilat. Kysymys on sotilaallisesta johtokeskuksesta. Kustannuksista vastaisi valtion Senaatti-Kiinteistöt.

Oulun kaupunki tarvitsee oman johtokeskuksensa, jonka sijoittamista kallioon tutkitaan, sillä palolaitoksen yhteydessä olevat tilat kaipaavat remonttia.

Ouluun sijoittuu myös siviilielämää palveleva valtion hätäkeskus vuonna 2006. Sekin tarvitsee tilat joko kallioon tai lääninhallituksen pihaan maan alle.

Maan alle kallioon voidaan tarvittaessa rakentaa myös erilaisia laboratoriotiloja ja elektromagneettisesti suojatut tietojenkäsittelytilat.

Saadaanpa kallioparkkiin näppärästi yleinen väestönsuoja kohtuukustannuksin. Esimerkiksi Otto Karhin puiston alle jäävän osan voisi tarvittaessa jakaa suojaksi erillisin ovin.

Matti Räinän mielestä pysäköinnin sijoittaminen kaupungin alle ei missään nimessä ole ”hullua hommaa”. Vaasassa, joka on Oulua selvästi pienempi kaupunki, on torin alle rakennettu 500 auton pysäköintitilat, joita ryhdytään laajentamaan 300 paikalla.

Artikkelin lähde Kaleva