Taskilan puhdistamoon tehoa

Lupaviranomaiset kyllästyneet lupaehtojen jatkuvaan rikkomiseen

Tuomo-Juhani tapio

OULU Jopa useiden miljoonien markkojen lisäinvestoinnit Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamoon saattavat olla ainoa lääke laitoksen jatkuviin toimintahäiriöihin ja niistä johtuviin ympäristölupaehtojen ylityksiin.

Vesihuoltopäällikkö Timo Viitasaari Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta sanoo, että tosiasiat on viimeinkin tunnustettava ja niiden mukaan elettävä.

”Uuden biosuodattimen käyttöön otosta aiheutuvien vaikeuksien pitäisi olla jo ohi ja puhdistamon tulisi toimia sille asetettujen lupaehtojen rajoissa”, Viitasaari sanoo.

Lähiviikot näyttävät

Jo lähiviikot näyttävät kuinka asiassa edetään. Tarkoitus on että puhdistamosta vastaavan Oulun Veden, ympäristölupaviraston ja ympäristökeskuksen edustajat pohtivat yhdessä eri ratkaisumalleja.

Yhtenä vaihtoehtona pidetään, että puhdistamolle asetettuja lupaehtoja väljennetään määräajaksi. Tämän ajan kuluessa Oulun Veden olisi annettava viranomaisille luotettavat takeet siitä että alkuperäiset lupaehdot täyttyvät - tavalla tai toisella. Näin taattaisiin laillinen aikalisä.

Biosuodatinyksikköjen määrän lisääminen nykyisestä kuudesta yksiköstä kahdeksaan on yksi esiin nostettu mahdollisuus. Sen sijaan vanhempaan ja koetumpaan tekniikkaan palaaminen on epätodennäköisempää.

”Meitä ei sinänsä kiinnosta, millä tavalla tai tekniikalla se tapahtuu. Tärkeintä on että laiton tilanne vihelletään poikki. Se ei voi jatkua loputtomiin”, Viitasaari sanoo.

Hän myöntää että terhakoitumisen yhtenä syynä on ympäristökeskuksen saama palaute: alan asiantuntijapiireissä on alettu ihmetellä ja ilkeillä mihin valvojan pitkämielisyys Taskilan tapauksessa perustuu, kun sillä on yleensä tapana puuttua vähäisempiin ja lyhytaikaisempiinkin rikkeisiin.

Nopea reagointi

Oulun Vedessä valvontaviranomaisen tiukentuneeseen asenteeseen on jo reagoitu siten, että se on lähtenyt peräämään biosuodatinyksikön toimittaneelta sveitsiläiseltä Ondeo-Degermont S.A:n vakuutusyhtiöltä liki 1,4 miljoonan markan korvauksia toimimattomasta suotimesta ja siitä aiheuneista lisäkustannuksista.

Toimitusjohtaja Pekka Pesonen pitää mahdollisena, että lopullinen koitos käytänee mitä todennäköisimmin juristien kesken oikeudessa.

Prosessiin henkeä

Samaan aikaan kun Oulun Vedessä vaaditaan laitetoimittajaa vastaamaan huudostaan, se hakee yhdessä Kemira Chemicals Oy:n ja Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) kanssa keinoja biologisen suodatinyksikön puhdistustehon parantamiseen.

Runsas vuosi sitten aloitetulla ja maaliskuussa päättyvällä Tekes-projektilla yritetään saada kuriin biosuodattimen kivimassaan kasvava kiusallinen mikrorihmasto. Rihmasto havaittiin ensimmäisen kerran vuoden 2000 alussa.

Käyttöpäälikkö Eeva Heiska pitää bakteerikasvustoa puhdistamon ongelmien perusyynä. Sen takia biosuodatin joudutaan ohittamaan päivittäin pesu-, huuhtelu ja huoltotöiden takia. Käytännössä kaksi yksikköä kuudesta on kaiken aikaa poissa pelistä.

”Toki sellainenkin mahdollisuus on että lupaehtoihin ei päästä vielä tämänkään projektin avulla. Tässä tapauksessa laitoksen laajentaminen biosuodatinyksikköjä lisäämällä tulee harkittavaksi vaihtoehdoksi”, hän sanoo.

Uusien yksikköjen rakentaminen ja liittäminen prosessiin maksaa Pesosen mukaan useampia miljoonia markkoja.

Väärä valinta

Teknillisen korkeakoulun vesihuoltotekniikan professori Heikki Kiuru sanoo tuntevansa hyvin Taskilan puhdistamon ongelmat. Hän sanoo tutustuneensa vastaaviin laitoksiin muun muassa Ranskassa ja Monacossa. Suomessa niihin ei voi tutustua koska niitä ei muualla maassamme ole.

Kiuru sanoo, että yksikään näistä laitoksista ei ole toiminut toivotulla tavalla.

”Perusongelma Oulussa lienee väärä sovellutus. Biologisella suodattimella yriteään puhdistaa sellaista minkä puhdistamiseen se ei sovellu. Jätevedessä olevan orgaanisen aineen hajottamiseen käytettävät biologiset suodattimet eivät ole toimineet missään”, hän sanoo.

Suodattimessa esiintyvää rihmamaista mikrobia Kiuru ei pidä ongelmien syynä vaan pikemminkin väistämättömänä seurauksena.

”Se on oire ja seuraus siitä, että suodattimen orgaanisen aineen hajoituskapasiteetti ei riitä”, hän sanoo.

Ongelmat jatkuvat.Taskilan jätevedenpuhdistamo on reistaillut alusta alkaen. Tämän takia biologisen hapenkulutuksen lupa-arvot ovat ylittyneet ja aiheuttaneet päänvaivaa sekä Oulun Vedelle että ympäristölupa- ja valvontaviranomaisille.

Tapio Maikkola

Artikkelin lähde Kaleva