Korkeasti koulutettuja runsaasti kortistossa

Markku Rättilä

OULU Korkeakoulututkinto ei ole tae työllistymiselle nyky-Suomessa. Korkeakouluista valmistuneita löytyy työttömyyskortistoista koko maassa lähes 6 000. Hankalimmassa jamassa tuntuvat olevan 30-40-vuotiaat humanistit.

1990-luvun lama on jättänyt merkkinsä lukuisten korkeasti koulutettujen työhistoriaan. Lamavuosina työmarkkinoille tulleilla on edelleen hankaluuksia löytää työelämästä pysyvä sija.

Pohjois-Pohjanmaallakin ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita työnhakijoita on liki tuhat, kertoo osastopäällikkö Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta.

Ylemmän tutkinnon suorittaneista isoimman työttömien joukon muodostavat humanistit, mutta sekaan mahtuu kymmenittäin myös muun muassa biologeja, kemistejä ja yhteiskuntatieteilijöitä. Alemman tutkinnon puolella pahin tilanne on sosiaali- ja terveyspuolella.

”IT-alan menestys ei ole koskettanut kyseistä joukkoa, he ovat väliinputoajia”, Mäki sanoo.

Osan akateemisten työttömyydestä selittää se, että valtion tukitoimien vähenemisen myötä tärkeä työllistäjäsektori, itse korkeakoulut, ei ole voinut palkata väkeä entiseen malliin.

Pätkätyökurimus

Pätkätyöt ovat Mäen mukaan arkea myös korkeasti koulutettujen taholla. Monet nuoret, varsinkin naiset, joutuvat paljolti taiteilemaan erilaisten lyhyiden projektitöiden ja työttömyyden välillä. Projektityöt merkitsevät usein myös matalaa palkkatasoa.

”Tilanne on vakava, kun pitkälle kouluttautuneet joutuvat olemaan pitkiä aikoja työttömänä. Yhteistyötä korkeakoulujen ja työvoimahallinnon kanssa tarvitaan, jotta ongelmaan löydettäisiin ratkaisu”, Mäki pohtii.

Yksi tapa päästä asiassa eteenpäin on Mäen mukaan korkeasti koulutetuille räätälöity työvoimapoliittinen koulutus, jota ollaan parhaillaan kehittelemässä.

Sosiaali- ja terveyspuolella on muista aloista poiketen näkyvissä valoa tunnelin päässä. Ennusteiden mukaan merkittävä muutos alalla on odotettavissa kuluvan vuosikymmenen puolivälissä.

”Jo nyt on merkkejä siitä että alan työllisyys on kohenemassa, itse asiassa työpaikat ovat eniten lisääntyneet juuri sosiaali- ja terveyspuolella. Eläköitymisen kiihtymisen myötä varsinainen käänne tapahtuu kuitenkin vuoden 2005 tienoilla”, Mäki visioi.

Työttömyys lisääntyi Pohjois-Pohjanmaalla

OULU Pohjois-Pohjanmaalla oli lokakuussa 22 132 työtöntä työnhakijaa, 332 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 13,1 prosenttia. Tiedot ilmenevät työministeriön työllisyyskatsauksesta.

Kainuun työttömyys säilyi edellisvuoden tasolla ollen 20,1 prosenttia. Lapissa päästiin lasku-uralle: työttömien määrä aleni kolmella prosentilla, eli 436:lla hengellä. Laskusta huolimatta Lapin työttömyys oli maan toiseksi korkein, 19,3 prosenttia. Korkein se oli yhä Kainuussa, 20,1 prosenttia.

Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli lokakuussa työvoimahallinnon mukaan 11,4 prosenttia. Laskua edellisvuoteen kertyi 0,4 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 288 700, mikä on 9 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli 8,3 prosenttia, kun se viime vuonna oli 8,9 prosenttia. Tilastokeskus kirjasi työttömien kokonaismääräksi 214 000, eli 11 000 viime vuoden vastaavaa aikaa vähemmän. Erot työvoimahallinnon ja tilastokeskuksen luvuissa selittyvät erilaisella tilastointitavalla.

Valtakunnan tasolla työttömyys aleni kaikissa muissa työvoimapiireissä, paitsi Pohjois-, ja Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Pohjois-Pohjanmaan kunnista korkein työttömyysaste oli Kuivaniemellä, 20,6 prosenttia, matalin Sievissä, 6,7 prosenttia.

Kainuussa heikoin työllisyys oli Suomussalmella, jossa työttömyysaste oli 26,3 prosenttia, ja paras Sotkamossa, 15,3 prosenttia.

Lapissa paras tilanne oli Utsjoella, jonka työttömyys oli 12 prosenttia. Karuimmat luvut kirjattiin Pelkosenniemellä, 27,7 prosenttia. (MR)

Artikkelin lähde Kaleva