Kohti seudullista teiden hoitoa

Oulunsalo valmis kilpailuttamaan aluekunnossapidon yhdessä naapureiden kanssa

Vesa Kärki

OULU Vuosi sitten Oulunsalo siirsi ensimmäisenä suomalaiskuntana teiden ja viheralueiden koko aluekunnossapidon yksityisen yrityksen hoidettavaksi.

Kolmivuotisella, YIT-Infrapalveluiden kanssa tehdyllä sopimuksella Oulunsalo toivoi sopimusviidakkoon järkevyyttä, kustannusten hallintaa, parempaa asiakaspalvelua ja luonnollisesti parempaa laatua alueiden kunnossapitoon.

”Olemme asiaa käyneet läpi kahdessakin seminaarissa, ja kaikki nämä tavoitteet ovat nyt toteutuneet tähänastisten kokemusten perusteella”, sanoo Oulunsalon ympäristöjohtaja Jouko Leskinen.

”Ihan positiivinen kuva meilläkin on menneestä talvesta. Mutta yllättävän paljon paneutumista ja työnjohtoa tasaisen laadun ylläpito vaatii”, sanoo vuoden ajan Oulunsalon teistä, kevyen liikenteen väylistä ja jalkakäytävistä sekä kiinteistöjen pihoista huolehtineen YIT-Infrapalveluiden työpäällikkö Tapio Veijola.

Leskisen mukaan kokemukset ovat niin positiiviset, että Oulunsalo on lähestynyt Oulua jo yhteisen kilpailuttamisajatuksen merkeissä.

”Olen tehnyt esityksen Oulun johdolle, että tämän kolmen vuoden aikana selvitettäisiin seudullisen kilpailun mahdollisuus. Seudullinen yhteistyö voisi tuoda uusia toimijoita ja sitä kautta kilpailun parantumista ja parempaa hinta/laatu -suhdetta Kuntalaistenhan kannalta on ihan sama, kuka sen palvelun tuottaa tai kuka sen on kilpailuttanut”, Leskinen sanoo.

”Seutuyhteistyö olisi myös urakoitsijan mieleen. Sehän on vain teknistä asiaa, ketä laskutetaan minkäkin verran. Seutuyhteistyö ei ole missään nimessä ongelma vaan enemmän kuin suotavaa. Isompien sopimuksien lisäksi me urakoitsijana toivoisimme myös pitempiä sopimuksia. Vaikka kolmekin vuotta on ihan hyvä, niin 5-6 -vuotiset sopimukset olisivat kehitystyön ja investointien kannalta parhaita.”, sanoo Veijola.

Suuret alueet tuovat Veijolan mukaan urakoitsijallekin säästöjä, kun yleiskustannusten kuten työnjohdon osuutta kustannuksista voidaan minimoida. Veijolan mukaan Oulun talvikunnossapidon kokeilualueet ovatkin turhan pieniä.

Myös Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Jussi Kauppi muistuttaa, että kuntien kunnossapitourakoista päätettäessä pitää muistaa markkinoiden toimivuus.

”On mielenkiintoista, että Oulunkin seudulle syntyy jatkossa useita alueita, joita urakoidaan. Isommat kunnat voivat viipaloida alueita kilpailutettavaksi ja pienet hoitavat ehkä kokonaankin aluekunnossapidon. Markkinoiden toimimiseksi olisi tärkeää, että joka vuodelle olisi tämäntyyppisiä töitä”, sanoo

Kaupin mukaan seutuyhteistyö voisi olla se malli, jolla markkinat voitaisiin turvata sekä isoissa että pienemmissäkin kunnissa.

Kunnat kiinnostuneita

Kuntaliiton Kaupin mukaan Oulunsalon tapaiset koko kunnan alueella suoritettavat kunnossapidon kokonaisurakat ovat vielä varsin harvinaisia, mutta kaupungeissa tiettyjen osien urakoiminen on koko ajan lisääntymässä.

Vaikka Oulunsalon kokemukset ovat hyvät, ei Oulunsalon ympäristöjohtaja Jouko Leskinen lähde ihan summittain suosittelemaan samaa toimintamallia muihin kuntiin.

”Edellytykset toimia kuten me ovat aina kuntakohtaisia. Ensinnäkin pitää olla poliittinen tahto, että tällainen järjestelmä otetaan käyttöön. Toinen edellytys on se, että on markkinat olemassa, eli on palveluiden tarjoajia. Kunnan organisaatioltakin vaatii osaamista siirtyä omasta tuotannosta tuotteiden ostamiseen ja mekin olemme joutuneet sitä opettelemaan”, Leskinen sanoo.

”Oulunsalon mallista ollaan kiinnostuneita. Minäkin olen viime talvena käynyt ja esitelmöinyt asiasta monessa paikassa. Monellakin kunnalla olisi halua siirtyä vastaavanlaiseen toimintaan, mutta prosessit ovat vain hyvin hitaita. Lähinnä kyse on kunnissa siitä, kuinka paljon on omaa kalustoa ja työntekijöitä sillä hetkellä kunnossapitoon sijoitettuna. Työvoima-asiat ovat vaikeita”, YIT:n Veijola muistuttaa.

tapio maikkola

Kuntalaisten hyväksi. Oulunsalon kunnan katujen, kevyen liikenteen väylien ja kiinteistöjen pihojen kunnossapito on hoidettu lähes vuoden ajan ulkopuolisen yrittäjän voimin. Kunnantalolle kantautuneen palautteen mukaan järjestely on ollut onnistunut.

Oulu ulkoistanut katujen kunnossapitoa

Katri Mäkinen

OULU Yksityiset urakoitsijat huolehtivat katujen talvikunnossapidosta Iinatissa, Heikkilänkankaalla ja Herukassa. Oulun pohjoispuolen vastaavan tiemestari Pekka Koivulan mukaan kyseessä on kokeilu, jonka tarkoituksena on vertailla tienpidon kustannuksia ja laatua. Kokeilu aloitettiin lokakuun alussa ja se on kolmivuotinen.

Koivulan mukaan yksityiset yrittäjät ja kaupunki hoitavat katuja saman vähimmäisvaatimustason mukaan. Esimerkiksi kiireellisimmiksi luokitelluilla aurausalueilla niin yksityinen kuin myös kunnallinen kalusto lähtevät liikkeelle viimeistään silloin, kun maahan on satanut kolme senttiä lunta.

Oulun eteläpuolesta vastaava tiemestari Eino Rajakangas sanoo, että yksityisten urakoitsijoiden mukaantulo edellyttää kaupungilta kilpailukykyä.

”Kilpailuttamisella haetaan kustannustehokkuutta ja kaupunginkin täytyy vastata huutoon. Palvelut pitää tuottaa laadukkaasti ja asiakas täytyy ottaa huomioon.”

Yli tuhat kilometriä aurattavaa

Tänä talvena aurattavaa tiestöä Oulussa on runsaat tuhat kilometriä. Koivulan mukaan teiden määrä on lisääntynyt viiden prosentin vuosivauhdilla, eniten uusia katuja on rakennettu Kaakkuriin.

Teiden talvikunnossapitoon on varattu rahaa 17 miljoonaa markkaa, mikä on suurin piirtein saman verran kuin viime vuonna.

”Meidän resurssit eivät ole kasvaneet, vaikka uutta aluetta on tullut lisää. Kalustonkäyttöä on jouduttu tehostamaan”, Rajakangas sanoo.

Kiireellisyyden mukaan tiestö on jaettu kolmeen aurausluokkaan. Ykkösluokkaan kuuluvat vilkkaimmin liikennöidyt pääväylät ja ydinkeskusta. Ykkösluokan katuja ja kevyen liikenteen väyliä on Oulussa yhteensä 300 kilometriä

”Tavoitteena on, että ykkösluokan väylät ovat aina auki aamuseitsemään mennessä, eli kalusto lähtee liikkeelle aamuyöllä kolmen aikoihin. Lumisateella kalusto kiertää jatkuvasti ykkösalueella”, kertoo Rajakangas.

Kakkosluokkaan kuuluvat yhdyskadut, jotka kokoavat asuntokaduilta tulevan liikenteen. Kolmatta luokkaa ovat esimerkiksi asuinalueiden pienet vähän liikennöidyt kadut. Myös kolmannen luokan alueet aurataan aina saman päivän aikana. Kaava-alueella olevat kevyen liikenteen väylät ovat vähintään kakkosluokassa.

Sunnuntaina teitä aurataan pienemmällä volyymilla ja silloin keskitytään pääväylien puhtaana pitoon. Keskustassa jalkakäytävien hiekoitus ja lumen luonti on useimmiten kiinteistön omistajan vastuulla.

Tiemestareiden korviin kantautuu vain vähän huomautuksia teiden kunnossapidosta.

”Talvisin ihmiset huomauttelevat asioista herkemmin. Valitukset ovat kuitenkin yksittäisiä ja koskevat usein marginaalisia asioita”, Koivula sanoo.

(kuva lumia pukkaavasta koneesta)

Eljas Sallmen

Lumet syrjään. Torstaiaamuna lumipeitteen paksuus nousi kymmeneen senttiin ja aurauskalustolle riitti töitä myös kiinteistöjen pihoilla.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva