Muotokuvilla pohjoinenkin ulottuvuus

Näyttely

Kasvot kuvassa. Grafiikkaa ja piirroksia Suomen kansallismuseon kokoelmista. Näyttely Kansallismuseossa Helsingissä 3.3. saakka.

Kansallismuseon 3. kerroksen uusi näyttelytila tarjoaa - paitsi loistavat, laajat näköalat kaupunkiin - muotokuvia museon omien kokoelmien runsaudesta. Nyt esillä on grafiikkaa, piirroksia, karikatyyrejä ja silhuetteja.

Kuvien kooste etenee runsaana historiallisesti ja taidehistoriallisesti kiintoisana sekä huomattavan kansainvälisenä jatkumona valokuvan aikaan yltäviin Gabriel Reinin 1950-luvun pelkistyneisiin karikatyyreihin Urho Kekkosesta ja K. A. Fagerholmista.

Näyttelyn varhaisin grafiikka liittyy kirjapainotaidon kehitykseen ja kirjojen kuvituksiin. Raamatun henkilöitä ja pyhimyksiä esittävien maalausten kopiointi grafiikan laatoille ja edelleen vedoksiksi avasi uskonnolliselle kirjallisuudelle aivan uusia levikkimahdollisuuksia.

Kalliit käsinkirjoitetut ja käsinmaalatut kirjat olivat luostareissa ja kirkoissa, nyt kuvat tulivat kaiken kansan nähtäville.

Vikkelä grafiikka valtasi alaa maallistenkin muotokuvien monistamisessa. Kaivertajat kopioivat useasti varhaisempia gravyyrejä, usein vain vähäisin muutoksin, toteaa näyttelypanelin otsikkokin lakonisesti.

Näyttelyn varhaisimmat maalliset henkilöpiirrokset ovat kaavamaisen mahtipontisia edustusmuotokuvia. Sama tehtävähän oli muotokuvamaalauksillakin. Kuvat taltioivat osuvasti barokkia, rokokoota ja klassismia, niiden maalaustaidetta, asustemuotia ja myös arkkitehtuurin yksityiskohtien moninaisuutta etenkin muotokuvaa ympäröivässä graafisessa kehyksessä.

Näyttelyn esittelemä varhaisin suomalainen graafikko ja miniatyyrimaalari Elias Brenner on 1600-luvun lopun ja 1700-luvun alun teoksissaan pohjoismaisesti huomattavan maltillinen aikansa edustaja. Hänen henkilötutkielmissaankin on huomattavaa yksilöllisyyttä.

Ajan mittaan graafinen muotokuva tai piirros ei olekaan enää vain virallinen edustusmuotokuva, vaan taiteilijan herkkävaistoinen tutkielma mallinsa persoonallisuudesta. Kuninkaalliset, aateliset ja papit saavat rinnalleen virkamiehiä, kauppiaita, kirjailijoita ja taiteilijoita.

Taiteilijoiden muotokuvagrafiikka ja piirrokset itsestään ja kollegoistaan muodostavat näyttelyssä oman sykähdyttävän ryhmänsä. Esimerkkinä vaikkapa ruotsalainen taiteilijakreivi Louis Sparren omakuvaetsaus 1890-luvulla - mahdollisesti Kajaanissa - ja Maria Wiikin luonnos mustaliidulla professori Werner Söderhjelmistä.

Joukossa on myös kasvoiltaan herkänhaaveellinen hahmo, oululainen taidemaalari Oskar Nylander vuonna 1848 William Carrickin piirtämänä. Seuraavana vuonna nuori lahjakas taiteilija halusi poistua tästä maailmasta.

Näyttelyllä on pohjoinen ulottuvuutensa ja Nylander kuuluu siihen.

Pohjois-Suomen 1600-luvun kehittäjää, kreivi Per (Pietari) Brahea esittää näyttelyssä parikin kuparipiirrosta. Johannes Messenius on ruotsalaisessa kuparipiirroksessa vähemmän dramaattinen kuin Oulun tuomiokirkon maalauksessa.

Pohjoista sukujuurta olevia kansallisia suurmiehiämme näyttelystä voi löytää koko joukon Anders Chydeniuksesta, J.W. Snellmanista ja F.M. Franzénista lähtien.

Kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen 1800-luvun alussa maalaamat akvarellit Uudenkaarlepyyn kirkkoherra Mathesiuksesta ja hänen perheestään ovat realistisen vaatimattomia ja jopa karikatyyrimäisiä.

Näyttely on jatkoa kesän ja syksyn ajan museossa esillä olleelle muotokuvamaalausten esittelylle. Jatkossa on luvassa näyttely henkilövalokuvista.

Muotokuvamaalausten ja miniatyyrien joukossa oli myös lukuisia pohjoisia nimiä, muun muassa Helena Schulin, runoilijapiispa F.M. Franzénin äiti, useita Snellmaneja sekä tietenkin oululaissyntyinen taiteilija Isak Wacklin 1750-luvulta.

Ja näyttelyn vanhin maalaus, tuntemattoman saksalaisen taiteilijan kuva nürnbergiläisestä raatimies Hans Dietrich Löffelholz von Kolbergista (1561) herätti kysymyksen, onko Johannes Messeniuksen muotokuva (1611) Oulun Tuomiokirkossa sittenkään Suomen vanhin muotokuva.

RIITTA MÄKELÄ

Herkkä nuorukainen. William Carrickin lyijykynäpiirros oululaisesta taidemaalari Oskar Nylanderista (1827-1849) huhtikuussa 1848.

Artikkelin lähde Kaleva