Artikkelin lähde Kaleva
Riihi säätiö pilkkoo omistusta
Arava- ja korkotukilainoitetut talot omiin yhtiöihin
Panu Pökkylä
OULU Riihi säätiön puheenjohtaja Toivo J. Kanninen pitää Riihi säätiön joutumista Valtion asuntorahaston (ARA) selvitysten alle normaalina toimintana.
”Ei tällainen tällä alalla mitenkään tavatonta ole. ARA vain haluaa, että kaikki asiat ovat sille mieleisellä tavalla, niinkuin oikein onkin”, Kanninen vakuuttaa.
Kannisen mukaan takana on myös inhimillisiäkin virheitä. ARA on Riihi säätiölle erittäin tärkeä yhteistyökumppani, sen myöntämillä lainoilla on rahoitettu lähes kaikki säätiön rakennuksista.
Säätiö on saanut rahastolta neuvoja, ja nyt onkin tarkoitus muuttaa käytäntöjä sen mukaan.
”ARA tulkitsee, että olisi parempi pitää asuntotoiminta muusta toiminnasta erillään. Tähän ratkaisuksi olemme jakamassa säätiön toimintaa uusiksi osiksi”, Kanninen kertoo.
Riihi säätiöllä on omistuksessaan 15 Oulun alueella toimivaa asuntoyhtiötä, joissa on yhteensä noin 800 asuntoa.
Nämä jaetaan Kannisen mukaan kolmeksi eri yhtiöksi lainoituksen mukaan. Omat yhtiöt muodostetaan vanhalla ja uudella aravalainoilla rakennetuista taloista sekä korkotukilainoilla rahoitetuista taloista.
”Tämä selkiyttää ja helpottaa meidän työtämme selvästi”, hän toteaa.
Yhtiöt siis jatkossa omistavat rakennukset. Kolme uutta yhtiötä ovat kokonaan Riihi säätiön omistuksessa.
Yhtiöiden on tarkoitus aloittaa toimintansa uusimuotoisina ensi vuoden alkupuolella. Kanninen luonnehtii yhteydenpitoa säätiön ja Valtion asuntorahaston välillä hyvähenkiseksi.
”Sieltä on saatu jatkuvasti ohjeita ja neuvoja, miten pitää toimia, mistään kiistelystä ei tässä ole kysymys. Kokonaisuutena he lienevät tyytyväisiä, sillä emme ole koskaan jääneet valtiolle tai urakoitsijoille velkaa”, hän puolustelee.
Kannisen mielestä säätiö on toiminut edelläkävijänä muun muassa puukerrostalojen rakentamisessa ja on aina ollut ripeä ja tehokas hankkeiden toteuttaja.
Kommentit raporttiin
ARA on lähettänyt Riihi säätiölle alustavan tarkastuskertomuksen, jota säätiö voi kommentoida joulukuun puoliväliin mennessä.
Tarkastuksilla muun muassa selvitetään, miten lainojen saajat ovat hankkeita toteuttaneet.
Kanninen ei näe, että Riihi säätiö olisi perinyt ylikallista vuokraa asiakkailtaan, vaikka näin on julkisuudessa väitetty.
”Meidän näkemyksemme mukaan vuokrataso on kohtuullinen. Olisihan se kaikkien mielestä mukavaa, jos asuminen olisi nykyistä halvempaa.”
Koska ARA haluaa asiaan selvyyden, se ei ole myöntänyt Riihi säätiölle uusia lainoja. Tämän vuoksi säätiöllä odottaa nyt yksi suuri rakennushanke toteuttajaansa.
Tarkoituksena oli käynnistää sadan uuden asunnon rakentaminen Talvikankaalle jo viime kuussa, mutta nyt työ tulee viivästymään. Kanninen arvioi, että työt saadaan käyntiin kevään aikana.
Livoli Oy toteuttajana
Riihi säätiöstä ei ole haluttu pitää suurta meteliä. Säätiöllä ei ole yhtään henkilökuntaa, ainoa toimiva elin on hallitus, jonka puheenjohtajana Kanninen toimii.
Organisaatio on asumisen kohdalla jaettu niin, että säätiö itse on vain rahoittaja ja toinen yritys, Livoli Oy taas toteuttaja. Livolin omistaa kokonaan Toivo Kanninen.
”Säätiö ei harjoita liiketoimintaa, vaan pelkästään omistamista. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa, säätiö omistaa asuntoja ja yhtiö rakennuttaa ja isännöi niitä”, Kanninen toteaa.
Säätiön vuokratulot ovat vuodessa noin 20 miljoonaa markkaa. Kannisen henkilökohtaiset pääoma- ja ansiotulot taas 3,3 miljoonaa markkaa. Verotettavaa omaisuutta hänellä on noin 13 miljoonaa markkaa.
Livoli Oy:llä oli liikevaihtoa vuonna 2000 noin kuusi miljoonaa markkaa. Viimeisen kolmen vuoden aikana yrityksen liikevaihto on tosin kolminkertaistunut.
Livolilla on henkilökuntaa toistakymmentä työntekijää.
Risto Rasila
Ohjeita kuunnellaan. Riihi säätiön hallituksen puheenjohtaja Toivo J. Kanninen sanoo, että Valtion asuntorahastolta saatua kritiikkiä on puitu tarkkaan säätiössä.
Mystinen mies, jolla on värikäs menneisyys
Kari Sankala
OULU Riihi säätiön hallituksen puheenjohtaja Toivo J. Kannisesta on vaikea saada otetta asioista tietävien kertomusten perusteella. ”Vaikea sanoa, mikä hän on ihmisenä.”
SDP:n entinen puheenjohtaja Kalevi Sorsa on omistanut kirjassaan ”Sisäänajo” Kanniselle peräti kaksi sivua. Sorsan mukaan Kanninen yritti kampittaa eduskuntavaalien 1970 ehdokasasettelussa Matti Ahteen, mutta Paavo Lipposen epäonnistuttua sovittelussa Sorsa pani peliin arvovaltansa ja sai Ahteen nuorison ehdokkaana Oulun vaalipiirin listoille ja lopulta eduskuntaan.
Kannisen Sorsa luokittelee pitsinkiläiseksi, joka oli Ahteen kanssa jatkuvasti tukkanuottasilla. Miehet olivat yhtäaikaa yhden vuoden 1968-69 Työväen akatemiassa Kauniaisissa opiskelemassa politiikan saloja. Kanninen oli vuosikurssia alemmalla tasolla kuin Ahde. Kannisen opinnot jäivät vuoteen. Akatemian aikana hänen kerrotaan lopettaneen kokonaan alkoholin juomisen ja ryhtyneen innokkaaksi jäätelön ystäväksi.
Ahteen ja Kannisen taistelussa kyse oli vallasta, sillä sitä taistelua politiikka on 90-prosenttisesti ja lopulle kymmenelle prosentille keksitään sitten linja, kommentoi kokenut poliitikko 1970-luvun alun tilannetta.
Sorsan kirjassa Kanninen liitetään jopa ”vakoilutarinaan”. Sorsa mainitsee väitteet yhteyksistä natsi-Saksan veteraanijärjestöihin, Ruotsin armeijan tiedustelupalveluun ja aina CIA:han saakka. Kovimmat tarinat kaupungilla kertovat Kannisen Riihi säätiön pesämunan olevan ammattiyhdistysliikkeen hajaannuksen ajoilta SAJ:sta. Kanninen on luonnollisesti kumonnut nämä tiedot.
Toivo J. Kanninen ei ole ensimmäistä kertaa julkisuudessa Riihi säätiönsä kautta, kun Valtion asuntorahasto harkitsee säätiötä kohtaan tutkintapyyntöä, onko vuokralaisilla maksatettu ylisuuria vuokria ja ovatko asukasvalinnat osuneet kohdalleen.
Kannisella on tukijoita yhteiskunnan portaissa, ja hän on saanut asuntotuotantoonsa rahoitusta räväkästi. Sorsa kertoo Kannisen saaneen aravaa kuin apteekin hyllyltä Olavi Lindblomin aikana.
Säätiön oheen Kanninen on rakentanut yritysten verkoston.
Se, että säätiön tarkoitus on muun muassa biodynaamisen viljelyn edistäminen, tulee lihaksi Manamansalossa, jossa Kannisella on tiluksia. Puhelinluettelossa miehen ammattina on toisen numeron kohdalla pienviljelijä.
Eduskuntaan Kannisen kavereista kovimmin on yrittänyt SDP:n listoilta professori Jouni Koiso-Kanttila. Miehillä on puutalorakentamisessa yhteistyötä maan huipulla.
Piirisihteerin paikalta saamiensa potkujen jäljiltä Kannisella ei ole ollut näkyvää asemaa sosiaalidemokraattisessa puolueessa, mutta hyvin hänen säätiönsä asiat ovat menneet Oulussa eteenpäin. Säätiö on neljän viiden suurimman vuokra-asuntorakennuttajan joukossa.
Koska Riihi säätiö on verovapaa yleishyödyllinen säätiö, sillä pitää olla yhteiskunnallista näkyvyyttä. Tätä säätiö on saanut kiinnostavien luentosarjojensa kautta. Luennoitsijoina ovat olleet kovat nimet kuten Tellervo Koivisto ja Max Jakobson. Niinpä luentotilaisuuksien tiedetään pullistelleen parhaimmillaan väkeä.
Toivo J. Kanninen on hyvin varjellut itseään. Aina joskus hänet on yritetty nostaa esiin ja kääntää ja katsoa, mikä hän on miehiään. Harvoin, tuskin koskaan tässä on onnistuttu.
Matti Ahteen kanssa Kanninen on löytänyt ainakin hetkellisesti yhteisymmärryksen, kun Oulun pojat pullauttivat Kalevi Sorsan presidenttipelistä Martti Ahtisaaren tieltä, Sorsa valittelee ”Sisäänajossaan”.
Artikkelin lähde Kaleva