Kansainvälistämisestä sovittiin

Samalla Kortesalmi muuttui nimeltään Kuusamon rajanylityspaikaksi

Heikki Ketola

KUUSAMO Kuusamo-Suoperän rajanylityspaikan muuttaminen kansainväliseksi otti maanantaina konkreettisen askeleen eteenpäin, kun Suomi ja Venäjä tekivät asiasta virallisen periaatesopimuksen. Sopimus tehtiin vaihtamalla nootteja Moskovassa. Suomen noottiin oli tullut valtuudet tasavallan presidentiltä.

Moskovan suurlähetystön nootissa Venäjän osapuolelle ilmoitettiin samalla, että Suomen puoleisen, Kortesalmena tähän saakka tunnetun rajanylityspaikan nimenä on vastaisuudessa Kuusamon rajanylityspaikka.

Lähetystöneuvos Katri Silfverberg ulkoasianministeriöstä kertoo, että periaatesopimus varmistaa Venäjän puoleisen Suoperän raja-aseman rakentamista.

”Sopimus tekee nyt kaikille tahoille selväksi, että kansainvälinen ylityspaikka todellakin on rajalle tulossa.”

Sopimuksen mukaan ylityspaikan tarkempi avaamisajankohta ja aukiolot ajat tullaan päättämään aikanaan rajavaltuutettujen kesken sen jälkeen, kun he ovat sopineet niistä omien viranomaistensa kanssa.

Suoperää rakentamaan

Kuusamo-Suoperän avaaminen kansainväliselle liikenteelle edellyttää, että se on asianmukaisesti varustettu. Suomen puolella valmiudet ovat jo olemassa.

Euroopan unioni myönsi kuukausi sitten Suoperän raja-aseman rakentamiseen 36 miljoonaa markkaa (kuusi miljoonaa euroa). Myös Venäjä on sijoittamassa töihin huomattavan summan.

Kenraalimajuri Matti Sandqvist Rajavartiolaitoksen esikunnasta kertoo, että Euroregio Karelian hallintokomitean viime viikolla pidetyssä kokouksessa Venäjän valtion ilmoitettiin varanneen hankkeeseen, muun muassa tiestön parantamiseen, peräti 500 miljoonaa ruplaa eli sata miljoonaa markkaa (16 miljoonaa euroa).

”Aseman rakentamisen aloittamiseksi pidetään tarjouskilpailu. Se on byrokraattisesti raskas prosessi ja tulokset selvinnevät vasta ensi vuoden aikana, jolloin työt voisivat alkaa loppuvuodesta. Jos hyvin menee, valmista olisi sitten 2-3 vuoden päästä.”

Nimenmuutos paikallaan

Kuusamon kaupunki on varautunut tukemaan Suoperän rakennustöitä 500 000 markalla sekä toimittamaan raja-asemalle sähköt alkuvaiheessa.

Silfverbergin mukaan päätös rajanylityspaikan Suomen puolella olevan aseman nimen muuttamisesta tehtiin Kuusamon kaupungin, Oulun lääninhallituksen ja Pohjois-Pohjanmaan Liiton esityksistä.

”Kuusamo tunnetaan nimenä kansainvälisesti ja se voidaan sijoittaa selkeästi karttaan. Kortesalmi taas herättää lähinnä ihmetystä. Muutos on ylityspaikan markkinoinnin kannalta selkeä parannus.”

Kuusamo-Suoperä toimii tällä hetkellä niin sanottuna tilapäisenä rajanylityspaikkana, jota voivat käyttää ainoastaan Suomen ja Venäjän kansalaiset tietyin erityisedellytyksin.

Arkistosta löytyy varmaan sopivaa kuvaa...

Luonteva muutos. Moskovan suurlähetystön nootissa venäläisille ilmoitettiin, että nimenä Kortesalmen rajanylityspaikka jää historiaan. Nyt Suomen puolella tarkastukset tehdään Kuusamon rajanylityspaikalla.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva