Artikkelin lähde Kaleva
Maaseudun arvostus nousussa
Maakunnan kyläpäivillä uskottiin turvallisuuden ja ympäristön etuihin
Aimo Kajava
KUUSAMO Pohjois-Pohjanmaan ensimmäisten maakunnallisten kyläpäivien pääjuhlassa vannottiin lähes hurmoshenkisesti haja-alueiden tulevaisuuden mahdollisuuksiin.
EU-jäsenyyttä kiivaasti ennen yhteisöön liittymistä vastustaneet maaseudun aktivistit myöntävät nyt, että integraatio toi maaseudulle sellaiset rahat, joita ei ennen ollut käytössä.
”Resursseja kyllä löytyy kun osaa oikeille oville kolkutella ja on asiansa riittävän hyvin valmistellut, että pystyy sen riittävän uskottavasti esittämään”, muistutti Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen johtaja Leila Helaakoski.
Hänen mielestään maaseudulta kantautuu yllättävän paljon positiivista viestiä. Näiden taustalta löytyy juuri EU-rahoituksen tuomat mahdollisuudet, mutta entistä tärkeämmällä sijalla on asukkaiden omatoimisuus.
”On tietysti kyliä, joiden kohdalla viimeinen virsi on veisattu, mutta on myös runsaasti sellaisia, joilta löytyy arvopohjaa.”
Helaakosken arvion mukaan viime aikaiset kansainväliset tapahtumat ovat nostamassa harvaan asuttujen seutujen arvoa. Euroopan sisällä ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat ovat tätä ennenkin alkaneet korostumaan.
”Nämä ovat nousseet uuteen ulottuvuuteen ja siinä on meidän maaseudun mahdollisuus”, Helaakoski arvioi.
Pankonpäällysmiehet jäämässä enää maalle
Hän muistutti myös maaseudun henkisen ilmapiirin tärkeydestä, jossa on korjaamista. Pienissä ympyröissä eläminen ei ole enää houkuttele etenkään nuoria, ellei päästä irti entisaikojen tunkkaisuudesta.
Helaakosken mielestä tulevaisuuden kannalta muuttoliikkeeseen liittyvä ilmiö sisältää aikapommin. Pohjoisessa nuorista muuttajista kaksi kolmannesta on naisia ja yksi kolmannes miehiä. Ennen pitkää kehitys johtaa Helaakosken mielestä siihen, että haja-alueet täyttyvät ”pankonpäällysmiehistä”. Heidän voimin ei kouluja ja palveluita turvata, kun syntyvyys painuu alas kuin lehmän häntä.
Muuttoliike on pysäytettävissä
Maaseudun virallisena äänitorvena viime vuodet ollut Suomen kylätoiminta ry:n puheenjohtaja Eero Uusitalo ei kovin korkeaa arvosanaa poliittisille päättäjille antanut.
Hänen mielestään kenelläkään ei ole todellista kantaa tulevaisuudesta. Tämä näkyy muun muassa väestörakenteesta ja muuttovirroista tehdyissä ennusteissa. Niistä on vedetty suora jana, mikä meitä odottaa muutaman vuosikymmenen kuluttua.
”Tämä on poliittista avuttomuutta”, Uusitalo sanoi.
Hänen mielestään puheet siitä, että muuttoliikkeelle ei ole mitään tehtävissä ovat täyttä puppua.
”Muuttoliikkeeseen voidaan vaikuttaa; se vaatii kannustimia jotka ovat vain marginaalisia siihen verrattuna, mitä maksamme nyt muuttoliikkeestä”, Uusitalo vakuutti.
Yhteiskunnalta puuttuu Uusitalon havaintojen mukaan aito tahto huolehtia kylistä. Hengettömyys kumpuaa hänen mukaan kaikkien suurten puolueiden ohjelmista.
Kunnallisverot voidaan jakaa
Uusitalon mielestä tahdottomuuteen törmää muun muassa yksisilmäisessä maapolitiikassa ja muotiin tulevassa kahden asunnon mallissa. Kakkosasumisen lisääntyessä, myös kunnallisverot tulisi jakaa kahtia, joka on teknisesti helppoa.
”Viisi vuotta sitten tämä asia tuli silmille, mutta nyt siitä keskustellaan vakavasti”, Uusitalo sanoi.
Pohjois-Pohjanmaan kyläpäivien julkilausuman ytimenä on maaseudun saaminen tiiviimmin osaksi kuntakehitystä. Paperin mukaan kyläsuunnitelmia vaaditaan osaksi kuntasuunnitelmia, kylien kehittämiseen tarvitaan kolmikanta-malli, kyliin kaivataan edusmiehiä ja vaikutusfoorumeita. Kymmenen kohdan listassa nostetaan esille myös tietoverkkojen ja tiestön kehittäminen sekä palveluiden järjestäminen kylälähtöisesti.
Seuraavat maakunnalliset kyläpäivät pidetään Kalajoella, joiden edustajille pääjuhlassa luovutettiin hopealaatoin varustettu kyläluuta.
Kyläjuhla 1 tai 2
Aimo Kajava
Kevennystä. Pohjois-Pohjanmaan kyläpäivien pääjuhlassa riitti julistajia. Törmäsen koulun oppilaat kevensivät ohjelmaa Tiina Koskela-Janhusen ja Sakari Niemelän säestämänä.
Kyläjuhla 3 tai 4
Aimo Kajava
Nuoret lavalle. Törmäsen koulun oppilaat näyttivät maakunnan kyläpäivien pääjuhlassa, että osataan sitä sivukylilläkin.
Artikkelin lähde Kaleva