Lastenkotiyrittäminen paisuu

Petri Hakkarainen

VAALA Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut viime vuosina tasaiseen tahtiin. Hyväksi yritystoiminnaksi huomattujen lastensuojeluyksiköiden määrä on samalla ryöpsähtänyt rajuun kasvuun.

Sosiaalitarkastaja Timo Mäkelä Oulun lääninhallituksesta kertoo, että kyselyjä uusien yksiköiden perustamisesta tulee yhä päivittäin. Lääninhallituksen viesti kuitenkin on, että paikkoja alka olla riittävästi.

Pelkästään Oulun läänissä palveluja tarjotaan 45 yksikössä. Alan yrittäjiä on jo 22 kunnassa ja tarjolla on sijoituspaikka lähes 450 lapselle ja nuorelle.

”Ala alkaa olla jo ylikuumentunut. Melko heikoillakin eväillä on hoitoyksiköitä yritetty perustaa”, Mäkelä sanoo.

Lupaviranomaisena toimivassa lääninhallituksessa onkin jouduttu tyrmäämään muutamia lastenkotien perustamisaikeita. Jos henkilökunnan määrä, koulutus ja kokemus eivät ole kohdallaan, ei perustamislupaa irtoaa prameisiinkaan tiloihin.

Laatua toivotaan

Monenlaisten yksityisten hoitoyksiköiden suuri määrä tietää kiirettä lääninhallituksen kolmelle sosiaalitarkastajalle. Timo Mäkelä tähdentää, että myös toimintaa valvovien kuntien on tiedostettava vastuunsa asiassa.

”Lapsen tai nuoren sijoituspaikkaa miettivällä kunnalla on kyllä nyt mistä valita. Hoitohinnat vaihtelevat noin 650 markasta 1 500 markkaan päivältä, mutta onneksi pelkästään hinnan ei anneta ratkaista. Toivottavaa olisikin, että hoitoyksiköissä kiinnitettäisiin nyt erityistä huomiota laatuun.”

Timo Mäkelä kertoo, että lasten- ja nuorisokotien tulo kuntiin ei ole aina sujunut ongelmitta. Vastustusta on ilmennyt jo ennen yksikön avaamista, ja jopa perustamista vastustavia nimilistoja on kierrätetty kylillä.

”Tiedän kyllä, että esimerkiksi kouluissa sijoitettujen lasten tulo oppilaiksi ei aina ole aivan ongelmatonta. Vanhempien pelot esimerkiksi huumeiden leivämisestä ovat kuitenkin tavallisesti osoittautuneet turhiksi.”

Kalliita ongelmia

Oulun kaupunki on tänä vuonna sijoittanut yksityisiin hoitokoteihin jo 80 lasta ja nuorta. Viime vuonna sijoitettuja oli 65. Palveluja ostetaan noin 30 yritykseltä.

”Tarjontaa on jo enemmän kuin kysyntää. Seuraamme palveluiden laatua hyvin tarkkaan. Kriteereitä ovat muun muassa henkilökunnan määrä ja koulutus, asiakaspalaute ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen”, kertoo lastensuojelun paveluyksikön päällikkö Sisko Pirilä-Karlström.

Päihteet, rikokset ja kotien moninaiset ongelmat ovat syitä, joiden takia lapselle tai nuorelle yleisimmin haetaan ympäristön muutosta.

Ongelma on merkittävä myös taloudellisesti: esimerkiksi Oulun kaupunki maksaa yksityisille lastensuojeluyksiköille hoitomaksuja tänä vuonna 20 miljoonaa markkaa.

Faktalaatikkoon:

Vuonna 2000 oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna lähes 13 000 lasta.

Avohuollon piirissä oli vuonna 2000 yli 49 000 lasta.

Lasten ja nuorten perhe- ja laitoshuoltoyksiköitä on noin 260.

Roinilassa pelataan

avoimin kortein

UTAJÄRVI Merimajakka ry:n Roinilan kuntoutusyksikkö on toiminut pian vuoden ajan. Talossa on erikoistuttu alaikäisten nuorten päihdekuntoutukseen.

Asettuminen taloksi entisen kunnalliskodin kiviseinien suojaan ei ole sujunut aivan ongelmitta.

Jo hanketta viriteltäessä kylällä kerättiin nimilistaa hoitoyksikön perustamista vastaan, ja tänä syksynä mielipiteitä toimintaa vastaan ja sen puolesta on vaihdettu muun muassa paikallislehden yleisönosastossa.

”Tietenkin nuoret loukkaantuvat, kun heitä kerrotaan pelättävän. Käsittelimme kuitenkin yhdessä asiaa ja kerroimme, keitä olemme ja mihin pyrimme. Uskon, että meihin kohdistunut arvostelu on kääntynyt hyödyksi”, sanoo yksikön johtaja Jorma Siira.

Roinilassa vakuutetaan, että heistä saa keskustelukumppanin aina, jos jokin talon toiminnassa askarruttaa.

Merimajakka ry:n toiminnanjohtaja Seppo Lepistö sanoo, että yksityisten lasten- ja nuorisokotien olisi nyt syytä harkita erikoistumista ja palvelujen laadun kehittämistä.

”Viranomaisten tekemää valvontaa tarvitaan, mutta ainakin me valvomme myös itse itseämme. Mahdollisimman laaja yhteistyö on myös tärkeää. Kenenkään tällä alalla toimivan on turha luulla, että pystyy yksin ratkomaa nuorten ongelmia”, Lepistö tähdentää.

Roinilaan sijoitetut neljätoista 13-18 vuotiasta nuorta käyvät myös kouluaan Roinilassa. Jorma Siira sanoo, että heille sijoitetuille nuorille ratkaisu on ehdottomasti oikea.

”Monelle meidän nuoristamme olisi todella iso kynnys siirtyä kunnan peruskouluun. Täällä opiskeluun päästään kiinni heti, ja tuloksetkin ovat olleet hyviä.”

Merimajakan toiminnassa vanhempien mukaan ottaminen nuoren kuntoutukseen ja perheiden tukeminen on tärkeä osa toimintaa. Välttämätöntä on myös vaikuttaa nuoren koko elinpiiriin eikä pelkästään pyrkiä saamaan häntä lopettamaan päihteiden käyttö.

Seppo Lepistö sanoo ymmärtävänsä, että yhdenkin nuoren sijoittaminen kodin ulkopuolelle on pienelle kunnalle vääjäämättä myös merkittävä kustannuskysymys. Ajoissa aloitettu hoito tulee kuitenkin pitkällä tähtäimellä halvemmaksi kuin nuoren jättäminen ilman hoitoa.(PH)

Artikkelin lähde Kaleva