Iso-Syöte aikoo puskea huipulle

Tunturikeskuksen perusasiat saatiin valjastettua odotettua nopeammin kuntoon

Aimo Kajava

PUDASJÄRVI Iso-Syötteen tunturia piiskaavasta syystalven rajuilmasta laulunikkari voisi sepittää hiihtokeskukselle vaikka tulevaisuuden biisin: uudet tuulet puhaltavat.

Myrskyssä lumi lentää sellaisella vauhdilla, että Syötteen komeat näköalat jäävät hämäräksi. Keskuksen moottoriksi pari vuotta sitten ryhtyneellä Isosyöte Oy:n hallituksen puheenjohtajalla, teollisuusneuvos Jorma Terentjeffillä tulevaisuuden näköalat tuntuvat vain kirkastuneen alkurytäkän jälkeen.

Edellisen omistajan hoteissa nuukahtanutta Isoa-Syötettä pusketaan nyt sanan mukaisesti huipulle - ja kiireellä. Uutuuttaan kimaltavan hotellin salissa Terentjeff laskee tyynesti, että parissa vuodessa alueeseen on investoitu kaikkiaan 50 miljoonaa markkaa.

Hiihtokeskuksen tulevaisuuden kannalta oleellista on, että veturiyrityksen rinnalla pyydöt on saatu veteen vähän joka suunnalle kunnon kalamiesten tyyliin.

Terentjeff korostaakin, että Metsähallitus on toinen tärkeä tukijalka. Valtion laitos on satsaamassa alueeseen monella suunnalla; ympärivuotista käyttöä on parantamassa myös parhaillaan salvettava 11 miljoonan markan luontokeskus. Rinnerakentamisen ja yksityisten investointien laukaisussa päärooli on kuitenkin hiljattain lainvoiman saaneella asemakaavalla. Vuosien punnerruksen jälkeen saatu kaava avasi käytännössä loputkin kehityksen jarruna olleet portit.

Kunta tyytyväinen etenemisen tahtiin

Pudasjärven kunnanjohtaja Paavo Pikkuaho ei kokeneena kunnallismiehenä lähde kinaamaan siitä, etteivätkö ajat olisi vähän huonot uusille investoinneille.

”Saattavathan ne osittain vaikuttaa. Toisaalta tämän hetken merkit viittaavat siihen, että Syötteellä on kysynnässä patoumaa, joka ehkä nyt purkautuu”, Pikkuaho arvioi.

Hän on tyytyväinen siihen, että isot suunnitelmat ovat edenneet tähän saakka niin kuin ajateltiinkin. Kunta sijoitti Isosyöte Oy:n osakepääomaan miljoonan ja antoi 11 miljoonan pääomalainan.

Myönteiset signaalit patoutuneesta kysynnästä tarkoittavat sitä, että Metsähallituksen myyntiin laittamista 70:stä ydinalueen tontista on varattu heti 25. Tavoitteena on myydä kaikki tontit parissa vuodessa. Ensi kesänä rakennuspaikoille vedetään kunnallistekniikka. Alussa se tehdään 57 tontille, johon uppoaa rahaa viisi miljoona markkaa. Viulut maksaa Metsähallitus ja rakennuttajana toimii kunta.

Markkinointiyhtiö ensi vuoden alussa

Juoksevissa kuluissa kunnan piikki on edelleen auki, sillä veromarkkoja tarvitaan vielä lisää ainakin miljoonia nielevään markkinointiin. Nyt myynti on jäänyt yksistään Isosyöte Oy:n Oy:n niskoille ja se ei ole Terentjeffin mukaan oikein ammattimaisessa matkailubisneksessä.

”Olemme satsanneet alueen myyntiin ja markkinointiin vuoden aikana 1,5 miljoonaa markkaa. Tulevaisuudessa markkinointiin on laitettava vuosittain kolme miljoonaa markkaa. Olemme tulleet siihen tulokseen, että muidenkin on lähdettävä tähän kelkkaan”, Terentjeff korostaa.

Syötteen myyntiin tarvitaan hänen mukaansa oma yhtiö, jonka kautta yhteismarkkinointi voidaan hoitaa tehokkaasti. Terentjeffin mallissa kunta on yksi vastuunkantaja, kuten muuallakin. Pienet yritykset sijoittavat omat roposensa ja saavat samassa suhteessa äänensä kuuluviin. Terentjeffin mukaan uuden markkinointiyhtiön pitää aloittaa jo ensi vuoden helmikuussa.

”Syötteellä ei ole varaa enää epäonnistua. Ellemme pysty äkkiä hyppäämään kehityksen kelkkaan, hukka meidät perii”, Terentjeff vakuuttaa.

Hän myöntääkin, että suurin heikkous on tällä hetkellä se, että yhteistyö ei ole hallittua ja ympärivuotisen toiminnan takaavia perusrakenteita on korjattava. Niissä vilahtelevat edelliseltä nousukaudelta tutut kuviot: uusi hotelli, kylpylä, suksivuokraamo, keilahalli...

”Tottakai, tottakai”, Terentjeff myhäilee ja muistuttaa kiireesti, että hetkessä näitä ei ole tarkoituskaan polkaista - vuosiahan viihdekeskuksen rakentaminen ottaa.

Katseet kohti ulkomaita

Suuressa paletissa tärkeä asiakasryhmä löytyy Oulun talousalueelta, mutta katseet siintävät kansainvälisillekin markkinoille. Siksi Iso-Syötteestä pitää rakentaa merkkituote, muiden ykköskeskusten tapaan, jonka takaa löytyy laatua.

Tähän kuvioon kuuluu myös tilauslentojen aloittaminen suoraan Pudasjärvelle, jossa liikennöinnin esteenä on tasaiselta kentältä puuttuvat valot, lähestymislaitteet ja lennonjohtotorni.

”Ensimmäinen jumbojetti laskeutuu vuonna 2 004”, Terentjeff arvioi.

Miltä Iso-Syöte näyttää viiden vuoden kuluttua?

”Se on tiiviillä alueella oleva viihde- ja viihtymiskeskus. Hiihtokeskus, joka sijoittuu koko maassa 4-5 kärkeen”, Terentjeff maalailee.

Kovien investointien vuoksi Isosyöte Oy:n tilinpäätös kielii rahanteon olevan vasta edessä. Viime vuonna yhtiö näytti 2,8 miljoonan markan tappiota. Terentjeffin mukaan tänä vuonna tappio puolittuu.

”Ajattelimme, että ensi vuonna teemme nollatuloksen, mutta teemmekin seuraavalla tilikaudella vähän tulosta”, Terentjeff arvioi.

Artikkelin lähde Kaleva